Uudistusohjelmalla talous tasapainoon 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue on hoitanut nyt vuoden verran 
sosiaali-, terveys-, seniori-, perhe-, vammais- ja pelastuspalveluita. 

Soteuudistuksen tavoitteet - kustannusten nousun hillitseminen ja 
palvelujen turvaaminen ikääntyvässä Suomessa – ovat hyviä. Jokainen kuitenkin tietää, ettei pelkkä hyvinvointialueidenmuodostaminen auta mitään.  Uusi hallintoporras ei lyhennä hoitojonoja, poista hoitajapulaa eikä lisää vanhusten hoivapaikkojen määrää.  

Nämä ovat kuitenkin ne ongelmat, jotka Suomessa pitää ratkaista. Se ei ole helppoa. Suomen väestö ikääntyy, jolloin hoivan tarve kasvaa samaan aikaan, kun työssäkäyvän ikäluokan osuus pienenee. 
 
Tarpeet kasvavat, mutta resurssit eivät. Tämä on kovaa konkretiaa, koska valtio päättää siitä, paljonko rahaa kukin hyvinvointialue saa käyttöönsä. Sillä pitää pärjätä.   
  
Tehokuuden parantaminen on yksi sote-uudistuksen tavoite. Se tarkoittaa sitä, että hyvinvointialueen pitää saada jokaisella eurolla enemmän aikaan.    

Eurolla enemmän aikaan 

Siksi olemme käynnistäneet uudistusohjelman tekemisen; uudistusohjelman, joka lisää tehokkuutta 2 prosentilla vuodessa. Aluehallitus nimitti minut vetämään uudistusohjelmaa valmistelevaa talousarvio- ja suunnitelma-neuvottelukuntaa.   

Tässä roolissa esittelin talousarvioesityksen joulukuun aluevaltuustossa.  Uudistusohjelman ideana ei ole leikata palveluja, vaan muokata niitä niin, että saamme 98 sentillä aikaan sen, mikä edellisvuonna maksoi euron. Ja toistamme tämän jokaisena vuotena vuoteen 2030 asti. Tämä kaksi prosenttia vaikuttaa noin 26 miljoonaa euroa vuodessa. 

Asteittain eikä kertarysäyksellä 

Kokonaisuus on noin 300 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä.  

Kokonaisvaikutus on mittava, mutta me emme tee tätä kertarysäyksellä vaan asteittain, koska haluamme samaan aikaan pitää huolta sekä 
henkilöstöstä että palveluista. 
 
Rauhallinen tahti on tarpeen siksi, että meidän hyvinvointialuettamme ei  muodostettu viidestätoista pikkukunnasta, vaan kahdesta, soten ennenkin tehokkaasti hoitaneesta kaupungista.   

Kun pieniä kuntia laitetaan yhteen, niistä löytyy väkisinkin päällekkäisiä toimintoja ja palvelupisteitä, joita lakkauttamalla saa nopeita säästöjä.  
Vantaan ja Keravan kaupunkien kohdalla tilanne on toinen.  Meillä ei ole ylimääräisiä hoivakoteja ja terveyskeskuksia lakkautettavaksi.

Siksi tehostamme toimintaamme asteittain. Tässä tarvitaan sekä viisautta että välittämistä. Meidän pitää oppia saamaan jokaisella eurolla enemmän aikaan: enemmän vaikuttavuutta ja enemmän hyvinvointia. 
 
Vuoden 2024 budjetti 1,3 miljardia 
 
Miten suurista rahoista tässä puhutaan? Tämän vuoden budjetin menot ovat noin 1,3 miljardia euroa.  Sitä voi verrata vaikkapa Vantaan kaupunkiin, jonka toimintamenot ovat noin miljardi euroa. Hyvinvointialueen talous  on  liki 30 prosenttia  suurempi kuin Vantaan kaupungin. 

Mihin rahat kuluvat?   Jos tätä katsoo menolajeittain, kaksi asiaa on ylitse muiden: tuosta 1,3 miljardista eurosta kuluu HUS:iin (eli erikoissairaanhoitoon)  29 prosenttia ja omiin henkilöstökuluihimme (noin 4910 henkilötyövuotta) 28 prosenttia.  
 
Kun toimintamenoja katsoo sektoreittain, keskimääräisestä toimintaeurosta menee 29 senttiä HUS:ille, 15 senttiä perustason terveyspalveluihin,  15 senttiä vanhusten palveluihin, 14 senttiä lasten ja nuorten palveluihin, 14 senttiä aikuissosiaalityön ja vammaisten palveluihin,  9 senttiä yhteensä konsernipalveluille, johdolle, hallinnolle, it-yksikölle sekä  4 senttiä pelastuslaitokselle.   

Ohjelma kevään viimeiseen aluevaltuustoon 

Uudistusohjelmaa tehdään koko kevätkausi. Työhön osallistuvat kaikki toimialamme, toimialakohtaiset tulevaisuusjaostot, aluehallitus sekä johtamani talousarvio- ja suunnitelmaneuvottelukunta. 

Neuvottelukuntamme tekee esityksen aluehallitukselle, joka tuo uudistusohjelman käsiteltäväksi kevään viimeiseen aluevaltuuston kokoukseen.   

Lauri Kaira 

Kirjoittaja on Vantaa-Keravan hyvinvointialueen Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän sekä uudistusohjelmaa tekevän neuvottelukunnan puheenjohtaja