Terveys vaatii tekoja niin yksilöiltä itseltään kuin poliittisilta päättäjiltä
Tänään 7.4. Vietetään maailman terveyspäivää ”minun terveyteni, minun oikeuteni”-teemalla. Vaikka Suomessa terveyspalvelut ovat monin osin laadukkaita, paljon on tehtävää erityisesti hoitoonpääsyn ja mielenterveyden sekä erityisesti sairauksien ennaltaehkäisyn osalta.
Ihminen tarvitsee monipuolista ja terveellistä ruokaa, riittävästi liikuntaa ja unta hyvinvointinsa perustaksi. Useimmat tietävät tämän kolminaisuuden tärkeyden, mutta toteutus on sitten toinen juttu hektisessä ja epäterveellisiä houkutuksia pulppuavassa maailmassa. Valitettavasti pelkkä elintapaohjaus, kannustus ja valistus eivät yksin riitä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) Terve Suomi -tutkimus osoittaa, että noin 1,2 miljoonan aikuisen painoindeksi ylittää lihavuuden rajan.
Mikään sote-uudistus ei pysty vastaamaan väestömme kasvavaan palvelutarpeeseen, jos ylipainon lisääntymistä ei saada hillittyä. Koska ylipaino liittyy moniin sairauksiin, kuten tyypin II diabetekseen, korkeaan verenpaineeseen ja muihin sydän- ja verisuonitauteihin, ylipainoa vähentämällä voitaisiin saavuttaa merkittäviä kansanterveydellisiä ja samalla mittavia taloudellisia säästöjä.
Lääkärinä, kansanedustajana ja hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtajana kannatan ajatusta terveysperusteisesta verotusmallista erityisesti sokerin, suolan ja epäterveellisten rasvojen osalta. Päättäjien on hyvä kehittää kannustimia valmistajille tuottaa – ja kansalaisille käyttää – terveellisempiä ja houkuttelevampia elintarvikkeita. Kulutustottumukset muuttuvat tällöin todennäköisimmin terveellisempään suuntaan. Samalla kuluttajan terveys sekä valtion talous kiittävät. Minusta terveysperustainen vero on perusteltu siinä kuin muutkin käytössä olevat haittaverot.
Haittaverot ja mahdolliset epäterveellisten tuotteiden lisäverot ovat monia muita veroja reilumpia kuluttajaa kohtaan: ostovalinnoillaan voi kukin vaikuttaa oman lompakon paksuuteen ja omaan terveyteensä. Erityisesti eineksissä ja leipomotuotteissa, joiden kulutus on suurta, voitaisiin hyvin ohjata verotuksella kulutustottumuksia terveellisempään suuntaan. Ja selvää tietenkin on, että leipomot ja einesvalmistajat alkaisivat valmistaa esim. vähemmän suolaa ja sokeria sisältäviä tuotteita.
Yksinkertaisinta olisi aloittaa nykyisen virvoitusjuomaveron laajentamisella muihin runsassokerisiin, erityisesti lisättyä sokeria sisältäviin tuotteisiin, kuten makeisiin ja kekseihin. Virvoitusjuomavero tuottaa noin 220 miljoonaa euroa vuodessa. Samoilla perusteilla säädetty yleinen sokerivero tuottaisi arvioiden mukaan helposti yli 500 miljoonaa euroa vuodessa. Tästä olisi valtion talouteen tupakka- ja alkoholiveron ohella merkittävä apu. On tärkeää myös muistaa, että verotuoton lisäksi terveellisempien tuotteiden myötä ehkäisemme sairauksia ja sitä kautta vähennämme sote-sektorin työtaakkaa ja kustannuksia.
Marinin hallitusohjelmassa oli aikomus selvittää terveysperusteista verotusta, mutta asia ei valitettavasti edennyt lainkaan. Toivottavasti nykyisen pääministeri Orpon hallitus saa vihdoin terveysperusteiseen veroon vauhtia!
Tarvitsemme myös muita keinoja suomalaisten terveyden kohentamiseksi. Moni tarvitsee tukea ja kannustusta terveellisempien valintojen ja liikunnan lisäämisen puolesta. Useat järjestöt tekevät myös tärkeää työtä terveyden ja suomalaisten liikkumisen edistämiseksi. Liikunnallisen elämäntavan toivoisi juurtuvan arkeen jo lapsuudesta lähtien ja säilyvän mukana koko loppuelämän. Liikunta on myös oiva väline mielen ja ajatusten tasapainottamiseen kiireisessä arjessa niin lapsilla kuin aikuisilla. Painonhallintaan ja terveellisten elämäntapojen omaksumiseen tarvitaan koulun, työpaikkojen sekä koko yhteiskunnan tukea.
Suomi tarvitsee uusia kannustimia hyvinvoinnin edistämiseksi sekä kansantalouden parantamiseksi. Terveysperusteinen vero olisi merkittävä askel oikeaan suuntaan ja kohtelisi kaikkia kansalaisia yhdenvertaisesti. Vanha sanonta ”terve sielu terveessä ruumiissa” pätee edelleenkin, mutta terveys ei ole itsestäänselvyys. Siihen vaaditaan sekä yksilön että yhteiskunnan vastuullisia tekoja.
Hyvää maailman terveyspäivää!
Mia Laiho
Kansanedustaja (kok), lääketieteen tohtori,
Länsi-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja