Tulevaisuus turvataan vain lasten ja nuorten hyvinvointia vahvistamalla

Eduskunnan täysistuntosalissa oleva Wäinö Aaltosen Tulevaisuus-patsas on kansanedustajiin selin oleva äitihahmo, joka pitelee sylissään lasta. Lapsi katsoo suoraan meitä kansanedustajia kohti muistuttaen siitä, että salissa tehdään päätöksiä tulevia sukupolvia varten. Meidän päättäjien tärkein tehtävä on luoda lapsille ja nuorille parempaa tulevaisuutta. 

Vaikka lasten ja nuorten pahoinvoinnista on puhuttu jo pitkään, herätti viimeistään Viertolan kouluampuminen jokaisen suomalaisen tilanteen vakavuuteen. Pahoinvointi näkyy tilastoissa monin eri tavoin. Kouluterveyskyselyiden mukaan ahdistuneisuus on viime vuosina lisääntynyt – tytöistä yli kolmannes kertoi kokeneensa ahdistuneisuutta. Myös kiusaamiskokemukset ovat yleistyneet. Poliisin tietoon tulevien alaikäisten tekemien väkivaltarikosten määrä on myös kasvanut.

Lasten ja nuorten pahoinvointi ei selity yksittäisellä seikalla, vaan taustalla on monia syitä. Koronaviruspandemian ajan epävarmuustekijät ja yksinäisyys, huoli omasta tulevaisuudesta ja turvallisuudesta, sosiaalinen media, väkivaltakulttuurin ihannointi ja vanhemmuuden puute. Kierrettä on osaltaan ruokkinut se, että päihteitä on saanut helpommin kuin apua mielenterveysongelmiin.

Kun yksikin lapsi kuolee väkivaltaisesti, olemme yhteiskuntana epäonnistuneet. Populistiset avaukset ja huolipuhe ei riitä, vaan meidän päättäjien täytyy kantaa vastuumme. Tarvitsemme tekoja puheiden sijaan.

On erittäin tärkeää, että hallitusohjelman mukaisesti toteutetaan lasten ja nuorten terapiatakuu. Hallitus selvittää parhaillaan myös koulukuraattorien ja -psykologien siirtoa takaisin kunnille. Mielenterveyden tuki ei kuitenkaan voi olla pelkästään ammattilaisille ulkoistettua, vaan sitä pitää saada myös kotoa. Vanhemman tuki ja läsnäolo on tärkein asia, mitä voimme omille lapsillemme antaa. 

Sosiaalinen media lisää tutkitusti aikuisten ahdistuneisuutta, joten ei ole ihme, että se vaikuttaa lapsiimmekin. Puhelimet ovat lapsille ja nuorille alusta, jossa voi tapahtua kiusaamista, nähdä väkivaltamateriaalia ja ostaa päihteitä. Tutkimusten mukaan runsas sosiaalisen median käyttö on yhdistetty masennuksen, ahdistuksen ja yksinäisyyden oireisiin nuorilla. 

Meidän on vanhempina ja päättäjinä syytä miettiä, tarvitseeko lapsi todella käyttöönsä omaa älypuhelinta, jolla on pääsy nettiin vai tulisiko älypuhelimiin jopa säätää ikäraja, tai vaihtoehtoisesti estää lapsen ikätasoa vastaamattomien ohjelmien lataaminen puhelimelle riippumatta siitä, ettei huoltaja asettanut rajoja käytölle tai sallisi ladata materiaalia, joka on tarkoitettu lapsen ikätasoa vanhemmille. Puhelinten käytön on todettu häiritsevän myös merkittävästi oppimista kouluissa. Jatkuva tarkkaavaisuuden jakautuminen eri ärsykkeisiin voi heikentää keskittymiskykyä ja tarkkaavaisuutta. Hallitusohjelman mukaiset lainsäädäntömuutokset, joilla mobiililaitteiden käyttöä koulupäivän aikana voitaisiin rajoittaa, on todellakin syytä säätää.

Lasten ja nuorten hyvinvoinnin vahvistamiseen ei ole yhtä ihmelääkettä. Tarvitaan sekä kovia että pehmeitä keinoja. Tukea pitää saada sekä kotoa ja kouluista että hyvinvointiyhteiskuntamme erilaisista palveluista. Mikäli emme nyt satsaa lapsiin ja nuoriin, meille ei jää mitään. Koska lapset ja nuoret ovat tulevaisuus. Heidän hyvinvointinsa on tulevaisuutemme kannalta kriittisimpiä kysymyksiä.

Pihla Keto-Huovinen

Kansanedustaja, Kokoomusnaisten puheenjohtaja