Ryhmäpuheenvuoro Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelmasta: “Uudistusohjelma turvaa hyvinvointialueen kyvyn tuottaa palveluita myös tulevaisuudessa”
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuusto 29.4.2024
§ 22 Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen uudistusohjelman 2023-2030 hyväksyminen
Hyvät ystävät ja kollegat,
Tänään hyväksyttävä uudistusohjelma on tärkeä osa alueemme sote-uudistusta. Joku voisi sanoa, että se on alueemme soteuudistus. Sitä tekemäänhän Sanna Marinin hallitus hyvinvointialueet perusti.
Soteuudistus kannustaa alueita tehokkuuteen rahoitusmallilla, jossa lähtötasona on se, mitä alueen kunnat käyttivät soteen ja siltä pohjalta rahoitus kehittyy vuosittain monimutkaisten kriteerien pohjalta.
Jossain toimii paremmin, jossain huonommin
Malli toiminee silloin, jos yhdistetään 30 pikkukuntaa, joissa oli alueen väkilukuun nähden liikaa palveluyksiköitä ja 30 sote-hallintoa. Siellä on mitä tehostaa, karsia ja yhdistellä.
Malli ei toimii yhtä hyvin, kun niputetaan kaksi kaupunkia, joilla oli valmiiksi järkevä palveluverkko eikä 30 rinnakkaista sotehallintoa. Näin kävi meille Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella. Meitä koskee sama edellisen hallituksen määrittelemä tehokkuusvaatimus kuin kaikkia muitakin, mutta käytössämme ei ole vastaavia tehostuskeinoja kuin niillä.
Tämän lisäksi VaKella on kaksi muutakin erityishaastetta:
- Ensinnäkin se, että sosiaalipuoli on liian pienessä roolissa rahoitusmittareissa. Vaikka sosiaalitoimen sektori vie VaKen kustannuksista yli 40 %, sille arvotetaan rahoituksessa vain 34 % paino.
- Toiseksi, näyttää siltä, ettei Vantaalla ja Keravalla välttämättä osattu arvioida, kuinka paljon sote sai apua kaupunkien yleishallinnolta. Vantaan kaupungin menothan alenivat tosiasiassa enemmän, kuin mitä VaKelle kirjattiin Vantaalta siirtyneitä kustannuksia. Kokoomuksen valtuustoryhmä esittääkin, että jos lisärahaa haetaan, hakemusta varten selvitetään tätäkin yhdessä Vantaan ja Keravan kanssa.
Helsinki saa enemmän sotetukea asukasta kohden
Marinin hallituksen luoman rahoitusmallin valuvika näkyy monella tavalla. Yksi niistä on se, että vauras Helsinki saa enemmän valtion sote-rahoitusta asukasta kohden kuin VaKe. Jos me saisimme saman verran per asukas, rahaa tulisi noin 80 miljoonaa euroa enemmän, eikä lisärahan hakemisesta tarvitsisi edes keskustella!
Kaikki tietävät, ettei Helsingin väestö ole sairaampaa ja pientuloisempaa kuin Vantaan ja Keravan. On siis selvä, että jokin rahoitusmallissa mättää. Koska valtio sen loi, niin valtion pitää sitä myös korjata. Nähtäväksi jää, miten se onnistuu tässä valtiontaloudellisessa tilanteessa.
Yli 300 miljoonan euron tehostus
Hyvät valtuutetut,
Tänään päätettävä uudistusohjelma turvaa hyvinvointialueen kyvyn tuottaa palveluita myös tulevaisuudessa.
Se ei ole leikkausohjelma. Ideana ei ole leikata palveluita, vaan uudistaa niitä niin, että saadaan aikaan 98 sentillä se, mihin edellisvuonna kului euro!
Me kokoomuksessa pidämme kiinni siitä, että ohjelmaan liittyy jatkuva seuranta.
VaKea tulee muutenkin johtaa tiedolla. Tuotantotapa-analyysien avulla pitää varmistaa, että asukkaille tehdään palveluita tehokkaasti. Ideologiset silmälaput eivät saa estää käyttämästä mm. palveluseteleitä tai yritysten ja kolmannen sektorin apuna mm. jonojen lyhentämisessä ja palvelun parantamisessa.
Haluamme hyödyntää uusinta tietoa, digitaalisia palveluja, modernia työn organisointia ja hyviä hoitokäytäntöjä.
Henkilöstö on tärkein voimavaramme. Henkilökuntamme haluaa tehdä työtään niin, että se tuottaa mahdollisimman paljon terveyttä ja hyvinvointia.
Sama mittaluokka, mutta eri tahti
Uudistusohjelma tehostaa toimintaa merkittävästi. Emme kuitenkaan tee sitä kertarysäyksellä, vaan asteittain. Siten pystymme samalla pitämään huolta sekä palveluista että henkilöstöstä.
Jotkut hyvinvointialueet pystyvät tekemään tämän nopeammin, koska niihin on niputettu useampia kuntia ja sotehallintoja. Niihin kuuluu mm. naapurimme Länsi-Uusimaa.
Vertailu naapuriin on itseasiassa jännittävää. Jos katsoo vain ensimmäistä budjettivuotta, he tehostavat 3-4 kertaa meitä enemmän. Mutta jos katsoo edes kahden vuoden jaksoa, erot tasaantuvat merkittävästi.
Talousarvioiden mukaan (2023 toteutuma vrt. 2025 taloussuunnitelma) menot kasvavat pyörein luvuin VaKessa noin 106 miljoonaa ja Länsi-Uudellamaalla noin 130 miljoonaa. Vaikka meidän kasvumme on budjettien kokoon suhteutettuna vähän nopeampaa, tämä osoittaa, että jo parin vuoden tarkastelujaksolla erot tasoittuvat merkittävästi, koko uudistusohjelman mitasta puhumattakaan.
Henkilöstö uudistuksen tärkein voimavara
Hyvät valtuutetut ja hallituksen jäsenet,
Kiitän siitä, että sain toimia tämän uudistusohjelman valmistelleen neuvottelukunnan puheenjohtajana. Kiitos merkittävästä panoksesta neuvottelukunnan jäsenille ja puheenjohtajistolle, talousyksikölle, sektoreille ja tulevaisuusjaostoille.
On hyvä muistaa, että meille valtuutetuille tämä on yksi päätös, mutta henkilöstölle uudistusohjelman toteuttaminen on monen vuoden haaste, jossa kaikkien valtuustoryhmien on oltava heidän tukenaan!
Lauri Kaira
Kokoomuksen Vantaan ja Keravan aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja, uudistusohjelman valmistelleen talousarvio- ja suunnitelmaneuvottelukunnan puheenjohtaja