Sadan tonnin satsaus
Kolmannelle sektorille jaettavat järjestöavustukset auttavat järjestöjä edistämään Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaiden hyvinvointia. Aluevaltuutetun mielestä kolmannen sektorin etu piilee sen lähestyttävyydessä ja ketteryydessä.
Itä-Uudellamaalla järjestetään elokuussa kuluvan vuoden järjestöavustusten haku. Tänä vuonna järjestöille ja yhdistyksille myönnetään avustuksina yhteensä sata tuhatta euroa.
Avustuksella kannustetaan niin sanottua kolmatta sektoria eli järjestö- ja yhteisökenttää tukemaan hyvinvointialueen palvelukokonaisuuksia.
– Jaettavia avustuksia voisi olla enemmänkin, mutta lähtötasoon verrattuna korotus on kohtuullinen, Itä-Uudenmaan Aluevaltuutettu Mia Myllys toteaa.
Viime vuonna järjestöavustuksia jaettiin 27 000 euron edestä.
Edellytyksenä avustuksen saamiselle on, että järjestön tai yhdistyksen pitää edistää sosiaali- ja terveydenhuoltoa, hyvinvointia, terveyttä tai turvallisuutta. Toiminnan kohderyhmänä pitää olla Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen asukkaat.
Esimerkkejä voisivat ovat lapsille, nuorille tai perheille kohdistetut palvelut, mutta myös työikäisten sosiaalipalvelut sekä vammaisille ja ikääntyneille kohdistetut terveydenhuollon palvelut.
Pitkä lista hyväntekijöitä
Kumppanuustalo Myötätuuli on Porvoon keskustassa sijaitseva järjestökeskittymä. Saman katon alla toimii monenlaisia yhdistyksiä ja järjestöjä, jotka tähtäävät alueen asukkaiden elämänhallinnan ja hyvinvoinnin parantamiseen.
Myötätuulesta löytyy alkoholismista kärsiville tarkoitettuja AA-kerhoja, huumeongelmaisille tarkoitettu NA-kerho, matalan kynnyksen sosiaaliohjausta, tukea syömishäiriöisille, rikosuhripäivystys, suomen- ja ruotsinkielistä seurakuntatoimintaa ja niin edelleen.
Lista tarjolla olevista järjestöistä on pitkä. Erityisen hyvää Myötätuulen toiminnassa on se, että kaikki palvelut ovat kävijöille maksuttomia.
Esimerkiksi jaettavat järjestöavustukset mahdollistavat osaltaan järjestöjen palveluiden maksuttomuuden. Rahat menevät siis hyvään käyttöön.
Avun hakemisen kynnys voi olla jo itsessään korkea, joten on eduksi, että avun vastaanottaminen on mahdollisimman helppoa.
Ketterä kolmas sektori
Kun ihmisten hyvinvointia halutaan kehittää ennaltaehkäisevästi ja kokonaisvaltaisesti, on helppoa muodostaa komiteoita ja työryhmiä pohtimaan ongelmia kampaviinerien ääreen kokoushuoneisiin.
Vaikka hallinnolla eittämättä on oma keskeinen roolinsa palveluiden järjestämisessä, voi hihojen kääriminen olla toisinaan tehokkain ratkaisu.
Tyypillisesti järjestötoiminnan ytimessä on vilpitön halu luoda positiivista muutosta ympäröivään yhteiskuntaan. Järjestökentällä ongelmat tunnetaan usein hyvin ja huomio voidaan kohdistaa riittävän tarkasti johonkin ryhmään.
– Järjestökentän vahvuus on sen lähestyttävyys. Järjestöjen apua on saatavilla nimettömänä, mikä voi joskus madaltaa avun hakemisen kynnystä, Myllys pohtii.
Myllys kuitenkin korostaa sekä julkisen sektorin että kolmannen sektorin olevan tärkeitä omilla tavoillaan.
Lähestyttävyyden lisäksi toiminnan ketteryys on Myllyksen mielestä järjestökentän etu. Vaikka julkisellakin puolella pyritään ketteryyteen, on järjestökentällä jonkin verran etumatkaa.
– Järjestökentällä byrokratiaa on vähemmän, mutta toiminnassa on silti mukana paljon vahvoja osaajia. Lisäksi järjestöillä on erilainen tarttumapinta omiin aihepiireihinsä, Myllys sanoo.
Kaikki apu on hyvästä
Kolmannen sektorin hyöty ympäröivälle yhteiskunnalle on ilmeinen. Kyynikolle voi kuitenkin muodostua kuva, että julkinen sektori hoitaa vastuunsa puoli-ilmaiseksi järjestökentän kautta. Näin ei ole.
Myllys paaluttaa, että julkisen sektorin vastuita ei siirretä kolmannelle sektorille. Jaettavan järjestöavustuksen kaltaiset tuet sen sijaan täydentävät hyvinvointialueiden lakisääteisiä velvollisuuksia.
Järjestökentän vetoavun hyödyntäminen ei ole uusi ajatus. Järjestöjen merkitys on huomioitu aina hyvinvointialueen strategiaa myöten.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen strategiassa puhutaan niin sanotusta monituottajamallista. Monituottajamallissa yksityinen ja julkinen sektori sekä järjestökenttä osallistuvat omalta osaltaan toimivan yhteiskunnan rakentamiseen.