Länsi-Uusimaa tarvitsee toimivan sairaalaverkon

Erikoissairaanhoitoa tuottava HUS on julkistanut oman ehdotuksensa sairaalaverkosta Uudellamaalla. Muutoksia esitetään erityisesti Lohjan, Porvoon ja Raaseporin sairaaloiden osalta. Muutoksista päätetään HUS:n yhtymähallituksen 6.5. kokouksessa.  

HUS voi päättää itse sairaaloidensa palveluvalikoimasta, päivystyksistä ja synnytysten hoidosta Uudellamaalla. On tärkeää, että sekä perusterveydenhuollon että erikoissairaanhoidon palveluverkkotyö sovitettaisiin yhteen huomioiden asukkaiden palvelujen saatavuus ja sujuvat palveluketjut.    

HUS ja hyvinvointialue ovat tehneet tiivistä yhteistyötä kehittäessään Raaseporin sairaalan kokonaisuuden toimintaa. Lohjan sairaalan osalta tilanne on ollut aivan toinen.  HUS ilmoitti muutama viikko sitten sulkevansa Lohjan sairaalan synnytysosaston vuoden 2024 kesäkuun puolivälistä syyskuun alkuun.  

Kesätauko synnytyksissä tuli yllätyksenä, niin henkilöstölle, virkamiehille kuin poliittisille päättäjille hyvinvointialueella. HUS on lisäksi esittänyt Lohjan synnytysten lopettamista vuonna 2026 kokonaan ja leikkaustoiminnan supistamista. 

Kävin tutustumassa Lohjan sairaalaan, joka on Uudenmaan sairaaloista ainoa, joka on saanut lapsimyönteisen tunnustuspalkinnon ja sitoutunut myös imetyksen tukemiseen. Lohjan sairaala on hyvin toimiva kaksikielinen, veto- ja pitovoimainen työyhteisö, jonka kiinteistö on pidetty kunnossa, ja yhteistyö sairaalan sisällä ja muiden sairaaloiden ja perusterveydenhuollon kanssa on toimivaa. Sairaala toimii hoitajien ja lääkäreiden koulutusyksikkönä. Henkilökunta asuu pääosin paikkakunnalla tai sen lähistöllä. Vuorotyötä tekevän henkilökunnan siirtyminen esim. Jorviin tai Meilahteen olisi hyvin epävarmaa.  

Lohjan kokonaisväestöpohja on noin 140.000 mukaan lukien Raaseporin alueen potilaat. Loppuvuodesta sairaalan potilasmäärät kasvavat entisestään HUS:n suunnittelemien Raaseporin sairaalan päivystystoimintojen supistumisen myötä. 

Lohjalla synnytysmäärät ovat olleet noin 1200 synnytystä vuodessa. Suomen mittakaavassa synnytysmäärät vastaavat keskisuuren keskussairaalan lukuja. Vertailun vuoksi esim. Mikkelin keskussairaalassa on vuodessa noin 650 synnytystä, Kotkan keskussairaalassa 1000 ja Lappeenrannassa 700 synnytystä vuodessa. Uudenmaan väkirikkaalla alueella sairaalaverkossa tulee huomioida etäisyydet ja suuret asiakasmäärät. 

Uudellamaalla syntyvyys on suurinta, joten Uudenmaan kaikille synnytyssairaaloille on edelleen tarvetta. Perhe- ja lapsikeskeisen yhteiskunnan ytimessä on turvallinen perheen synnytyskokemus. Neljän miljoonan säästö Lohjan synnytysten osalta on pieni verrattuna esimerkiksi moniin rakennus- tai IT-hankkeisiin. HUS:n ja hyvinvointialueen budjettiin sillä ei ole merkittävää vaikutusta. 

Synnytysten lopettamisen ja leikkaustoiminnan muutosten vaikutuksista tulee tehdä laaja kokonaisarviointi kuten aluehallitus esitti lausunnossa HUS:n yhtymähallitukselle. Selvityksessä tulee huomioida kesäsulun kokemukset sekä arvioida lakkautuksen vaikutukset muiden HUS:n sairaaloiden kykyyn hoitaa myös ruuhkahuiput, vaikutukset henkilöstöön, kielellisten ja muiden palvelujen saatavuuteen, kriisivalmiuteen, sekä ensihoitoon ja sairaankuljetuksiin.  

Selvityksessä tulee huomioida myös Raaseporin päivystyksen supistamisen vaikutukset Lohjan päivystyksen kuormitukseen. Selvityksen tulee olla käytössä ennen kuin tehdään päätöstä vuoden 2026 osalta.   

Viime hallituskaudella tehty sote-uudistuksen rakenne on aivan liian raskas ja kallis.  Hätiköityjä säästöpäätöksiä ei tule tehdä tiukassakaan taloustilanteessa, vaan päätökset on tehtävä perustuen faktatietoihin ja huolellisiin vaikutusarviointeihin. 

Hyvä yleissääntö on, ettei pidä rikkoa toimivaa. Maltti on valttia sairaalaverkon muutoksissakin.  

Mia Laiho 
Kansanedustaja, LT, 
Länsi-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja 

Blogikirjoitus on julkaistu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kokoomusryhmän lehdessä Sinituuli – Länsi-Uusimaa (1/24).