Eroon alijäämästä
Suomen hyvinvointialueet painivat talousvaikeuksien kanssa. Itä- ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueilla ollaan optimistisia sen suhteen, että budjetti saadaan tasapainotettua, mutta aivan yksinkertaisesta projektista ei ole kyse.
TEKSTI: Ilmari Parviala
Viime vuonna Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella alijäämää kertyi vajaat 67 miljoonaa euroa. Kuluvan vuoden budjetissa alijäämää odotetaan syntyvän jopa reilut 41 miljoonaa euroa.
Hyvinvointialueen taloustilanne vetää Tuusulan pormestarina ja Keski-Uudenmaan aluevaltuutettuna toimivan Kalle Ikkelän vakavaksi.
Alijäämää on paljon ja se kertoo siitä, että hyvinvointialueiden rahoituslakia pitäisi uudistaa. Nykyinen lainsäädäntö ei huomioi alueiden todellista tilannetta tai asukkaiden todellista sote-palveluiden tarvetta, Ikkelä kertoo.
Rahoituslaki puutteellinen
Edellisen Marinin hallituksen säätämä hyvinvointialueiden rahoituslaki määrittää hyvinvointialueiden rahoituksen määrät. Ikkelän mukaan budjettia joudutaan jatkossa leikkaamaan joka puolelta rahoituslain puutteellisuuksien vuoksi.
Nämä ovat isoja kysymyksiä, kun väestö vanhenee ja työntekijöistä on pulaa. Jatkossa leikkaukset tulevat olemaan niin isoja, että se aiheuttaa ongelmia, Ikkelä arvioi.
Ikkelä arvelee, että leikkauksia joudutaan kohdistamaan esimerkiksi henkilöstöön, henkilöstöetuuksiin ja palveluverkkoon.
Budjetit väännetään pakolla ylijäämäisiksi
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen budjettikehyksessä odotetaan kuitenkin selkeästi ylijäämäistä budjettia jo vuonna 2025.
Budjeteissa ei saa olla suunnittelukaudella kattamatonta alijäämää. Kumulatiivinen alijäämä on tämän vuoden lopussa 108 miljoonaa euroa ja sen kattamiseen on aikaa kaksi ja puoli vuotta. Rahoituslaki pitäisi saada kuntoon, koska asukkaat eivät tällä hetkellä ole tyytyväisiä palvelutasoon, Ikkelä perustelee.
Ikkelä muistuttaa myös, että Hus-yhtymän sekä hyvinvointialueiden välinen yhteistyö Uudellamaalla on muusta Suomesta poikkeava tekijä, jonka hallitseminen on monimutkaista.
Säästöjen tarve välttämätön
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen alijäämä oli viime vuonna noin 35 miljoonaa euroa. Ennustettu alijäämä vuodelle oli noin 24 miljoonaa euroa, mutta etenkin Hus-yhtymän kirjanpidollinen varaus kasvatti alijäämää entisestään.
Moni rahoituksellinen ongelma liittyy hyvinvointialuemallin alkukitkaan, jossa kertaluonteisia menoja syntyy paljon. Tulevaisuudessa kertaluonteisten menojen osuuden odotetaan pienenevän, mutta säästöjen tarve vaikuttaa silti ilmeiseltä.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialue sai valtiolta tälle vuodelle vajaan seitsemän miljoonan euron suuruisen muutosavustuksen, jonka tavoitteena on auttaa toiminnan aloittamisesta syntyvissä lisäkustannuksissa.
Itä-Uudenmaan aluehallituksen ensimmäinen varapuheenjohtaja Riku Honkasalo kertoo, että valtion muutosavustusta on kaavailtu käytettäväksi esimerkiksi tiedonhallinnan kehittämiskuluihin.
Se on rahaa, joka tulee tarpeeseen. Kaikkia uuden hallintotason synnyttämiseen liittyviä kitkoja sillä ei hoideta, mutta onhan se parempi, kuin jos rahaa ei olisi käytettävissä ollenkaan, Honkasalo toteaa.
Mutkia matkassa
Vaikka tiedetään, että säästäminen on välttämätöntä, ei budjetin laatimista ainakaan helpota valtion harvasanaisuus. Vuoden 2023 valtionrahoituksen lopullinen taso oli muun muassa Itä-Uudellamaalla epäselvä vielä saman vuoden lokakuun alussa.
Tiedot rahoituksesta tulevat mielestäni liian myöhään ja se hankaloittaa talouden suunnittelua. Jatkossa talouden ennustettavuutta pitäisi saada parannettua, Honkasalo kertoo.
Hallitusohjelman mukaan hyvinvointialueiden rahoitusmallin perusratkaisuun ei ole tulossa muutoksia ainakaan ennen vuotta 2025.
Perustason palvelut kuntoon
Muun muassa Itä-Uudellamaalla säästämistä lähestytään perustason terveydenhuoltopalveluiden vahvistamisen näkökulmasta. Ajatuksena on, että kun perustason palvelut toimivat hyvin, kalliita erikoistason palveluita tarvitaan tulevaisuudessa vähemmän.
Perustason palveluihin panostaminen on hyvä strategia ja palveluintegraatio on ollut meillä ylipäänsä johtotähtenä. Vältämme vanhan järjestelmän pullonkauloja, kun tarpeettomien erikoissairaanhoidon lähetteiden määrä vähenee, Honkasalo kertoo.
Lisäksi Honkasalo kertoo, että Itä-Uudellamaalla käynnistetty Hyvä digi -palvelukokonaisuus on lähtenyt hyvin käyntiin. Palvelukokonaisuuden tarkoituksena on parantaa edellytyksiä saada apua digitaalisten kanavien kautta.