Oikea-aikaisilla palveluilla turvaa ikäihmisten arkeen
Keski-Uudellamaalla tarjotaan ikäihmisille laajaa palveluiden valikoimaa, jossa on kehityskohtien lisäksi helmiä mukana.
TEKSTI: Santeri Nousjoki
Aluevaltuutettu Pirjo Vainio korostaa ikäihmisten palveluista puhuttaessa palveluiden moninaisuutta. Ikäihmisten palvelut eivät ole hänestä vain sosiaalipalveluja, vaan mukana on myös muun muassa mielenterveys- ja terveyspalveluja.
Tarjotaan esimerkiksi muistikuntoutusta, apuvälineitä arkeen sekä lääkärin palveluja. Samoja palveluja kuin muillekin ikäryhmille, missä ikääntymisen erityispiirteet huomioidaan, Vainio kuvaa.
Hyvinvointialueet järjestävät lakisääteisiä palveluja ikäihmisille. Vainio kertoo palveluiden ikäihmisten kohdalla alkavan yleensä asiakasohjauksesta sekä tukipalveluista, jossa ihmisiä autetaan sosiaalisen kanssakäymisen, saattopalveluiden, vaatehuollon ja ateria-avun osalta.
Palveluvalikoimaan ei ole tullut suuria muutoksia 10 vuoteen, mutta samalla varhaisen vaiheen palveluihin on panostettu ja palveluiden tuotantotavat ovat muuttuneet ja rikastuneet esimerkiksi etäseurannan sekä palveluasumisen ja kotihoidon palveluseteleiden ansiosta.
Kehityskohteita ja onnistumisia
Laajasta palveluiden tarjonnasta huolimatta Vainion mielestä monessa asiassa riittää vielä kehitettävää. Yhdeksi kehityskohteeksi hän nostaa perhehoidon vahvistamisen, jossa palveluntuottajia ei ole riittävästi.
Palkkioiden tulee olla nykyistä kannustavampia, sillä perhehoito on monelle ikäihmiselle turvallisuuden tunnetta vahvistava sekä sopivampi hoivan ja asumisen tapa kuin palveluasuminen.
Toisena selvänä kehityskohteena hän näkee palveluntarpeen arvioinnin sekä sen jälkiseurannan. Erityisesti Vainio peräänkuuluttaa ennakointia palveluntarpeen muutoksiin, jotta palvelujen turvaverkko poimisi kaikki avun tarvitsijat.
Jälkiseurantaakin voisi enemmän toteuttaa, jotta asiakkaan tarve olisi tullut varmasti tyydytettyä.
Kehityskohteista huolimatta Vainio tunnistaa suuren joukon onnistumisia ikäihmisten palveluiden toteuttamisessa. Odotusajat yhteisölliseen asumiseen ja ympärivuorokautiseen palveluasumiseen ovat Keski-Uudellamaalla lyhyitä, milloin asiakkaat saavat tarvitsemansa palvelun lakisääteisessä ajassa.
Liikkuva sairaala -toiminta, jossa sairaanhoitaja tekee päivystysluonteisia käyntejä ikäihmisen luo niin kotihoidon kuin palveluasumisen asiakkaiden luo, on saanut pilottivaiheessa Järvenpäässä hyvää palautetta.
Vainion mukaan toiminta on malliesimerkki siitä, kuinka uudella palvelukonseptilla voidaan tuottaa asiakasystävällisemmin palvelua, mutta samalla vähentää kuormitusta päivystyksessä.
Matalan kynnyksen kuntoutusta
Keski-Uudellamaalla toimii Vainion mukaan hyvin kuntouttaminen, jonka viimeisimpiä kehittämisen kohteita ovat koti- ja etäkuntoutus. Tähän ollaan vielä panostamassa lisääkin.
Nyt järjestetään matalan kynnyksen kuntoutuskursseja ikääntyneille, joiden arjessa suoriutuminen, liikuntakyky tai osallistuminen on heikentynyt tai vaarassa heikentyä. Se on ennaltaehkäisyä parhaimmillaan.
Hyvinvointialueella on tarkoitus lisätä ikäihmisten molempia asumismuotoja vuoteen 2030 mennessä. Hyvinkäälle ja Järvenpäähän on suunnitteilla 60 paikkaiset yhteisöllisen asumisen yksiköt sekä Tuusulaan ja Nurmijärvelle hybridiyksiköt.
Aiemmin sääntely vaati jokaiselle ryhmälle oman talonsa, mikä on nyt muuttunut sallivampaan suuntaan. Näin palvelumuotoa pystytään muuttamaan helpommin ikäihmisen asuessa samassa talossa, mikä on kaikille järkevintä.
Vainion mukaan henkilökohtaista budjetointia, jossa asiakas saa tietyn rahan palvelukokonaisuutensa rakentamiseen, tulisi edelleen jatkokehittää.
Henkilökohtainen budjetointi lisää merkittävästi ikäihmisten valinnanvapautta.
Hyvinvointialueella kannattaa panostaa ikääntyneiden toimintakyvyn systemaattiseen seurantaan , koska sillä vahvistetaan avun tarpeen ennakointia.