TKIO-ohjelma viitoittaa tietä vaikuttavampiin sotepalveluihin
Keski-Uudellamaalla tutkimus-, kehittämis-, innovaatio- ja osaamistoiminta on otettu tosissaan. Hyvinvointialueella on laadittu TKIO-ohjelma, jonka päämääränä on vaikuttavammat sotepalvelut.
Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen johtajaylilääkäri, tutkimus- ja kehitysjohtaja Pirjo Laitinen-Parkkonen kertoo, että alueella laaditulla TKIO-ohjelmalla (tutkimus-, kehittäminen, innovaatio- ja osaaminen -ohjelma) tähdätään parhaiden toimintamallien löytämiseen ja palveluiden vaikuttavuuden parantamiseen.
TKIO-toiminnan tarkoituksena on palvelujen järjestäminen niin, että ne tuottavat parhaan terveys- ja hyvinvointihyödyn käytettävissä olevilla resursseilla.
Palvelujen vaikuttavuuden kohentamisella tarkoitetaan sitä, että sosiaali- ja terveyspalvelut kohdistuisivat oikeaan aikaan oikealle kohderyhmälle, ja että palvelut tuottaisivat kansalaisille mahdollisimman paljon hyvinvointia. Lisäksi käytettävissä oleva raha tulisi saada riittämään palvelujen järjestämiseen.
Konkreettisia kehittämistoimia muun muassa henkilöstöltä
Laitinen-Parkkonen kertoo, että TKIO-toiminta on alkanut alueella jo vuonna 2019. Nyt TKIO-toiminnan periaatteet on koottu yksiin kansiin.
Ohjelma koostuu tutkimus- ja kehitysjohtaja Laitinen-Parkkosen mukaan useista eri alakokonaisuuksista. Esimerkiksi tutkimuspuolella on tavoitteena saada käyntiin kolmesta viiteen suurta tutkimuskokonaisuutta vuosittain. Varsinainen ohjelma on strategisen tason ohjelma, joka antaa puitteet konkreettisemmille alakokonaisuuksille ja projekteille.
Eräänä onnistuneena esimerkkinä TKIO-toiminnasta Laitinen-Parkkonen nostaa esille henkilöstölle suunnatun laatu- ja innovaatiokilpailun.
Kilpailuun on tullut joka vuosi kymmeniä aivan loistavia innovaatioehdotuksia meidän henkilöstöltämme ja työyhteisöiltämme. Parhaat ehdotukset palkitaan.
Kilpailuun tulleista ehdotuksista useat ovat päätyneet myös yleisiksi toimintatavoiksi hyvinvointialueella.
Laajat verkostot ja kumppanit ovat tärkeitä
Kysyttäessä TKIO-ohjelman toteutukseen liittyvistä haasteista tutkimus- ja kehitysjohtaja nostaa esille toiminnan rahoituksen. Esimerkiksi tutkimustoiminnassa hyvinvointialue kumppaneineen kilpailee muiden tutkimusta tekevien toimijoiden kanssa samasta rahoituksesta.
Kaiken kaikkiaan Keski-Uudellamaalla ohjelman toimeenpano on Laitinen-Parkkosen mukaan lähtenyt hyvin käyntiin. Vuosien ajan alueella tehty yhteistyö Keusoten puitteissa näkyy esimerkiksi siinä, että verkostoja ja kumppanuuksia on rakennettu jo pitkään.
Sanoisin, että olemme hyvin pitkällä.
Entä mitkä tahot ovat hyvinvointialueen tärkeimpiä kumppaneita TKIO-toiminnan saralla? Laitinen-Parkkonen painottaa, että verkostot ovat laajoja, ja kumppaneita on useita.
Kumppaneitamme ovat muun muassa yliopistot sekä muut korkeakoulut, toisen asteen oppilaitokset, HUS-yhtymä sekä alueellamme toimivat järjestöt. Myös alueen kunnat ovat tietenkin tärkeitä yhteistyökumppaneitamme samoin kuin muut hyvinvointialueet lisääntyvässä määrin.
Hyvinvointialueella on myös yhteyksiä yrityksiin sekä kansainvälisiin toimijoihin, kuten yliopistoihin ja muihin korkeakouluihin Yhdysvalloissa, Euroopassa ja Australiassa. Laajat kontaktit ovat tärkeitä muun muassa ulkopuolisen rahoituksen saamisen sekä toimintamallien vertailun kannalta.
Pirjo Laitinen-Parkkonen muistuttaa, että TKIO-toiminta on hyvin pitkäjänteistä työtä, jonka hedelmät ovat poimittavissa mahdollisesti vasta usean vuoden kuluttua. Siksi työtä on tärkeää tehdä jo nyt.