Aluehallituksen tärkein tehtävä on ylläpitää tulevaisuuden uskoa
Sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen uudistus on yksi Suomen historian julkisen järjestelmän suurimpia uudistuksia. Uudistukselle oli tarve ja perusteet ja se oli pakko tehdä. Nyt näyttää kuitenkin siltä, että kannattajat ovat harvassa. Näiden palveluiden tärkeys tekee uudistuksen onnistumisesta välttämätöntä.
Vantaa-Keravan aluevaltuusto hyväksyi hyvinvointialuestrategian hallituksen esityksestä joulukuussa 2022. Strategiassa nostettiin kaksi asiaa tärkeimmiksi: palvelujen saatavuuden ja henkilöstötilanteen korjaaminen. Molemmissa Vantaa-Kerava on kulkenut kohti tavoitteita.
Aluehallitus seuraa strategisten tavoitteiden saavuttamista tiukasti ja on edellyttänyt, että tiukasta taloustilanteesta huolimatta näiden kohdalla ei anneta periksi. Strategiaa toteutetaan määrätietoisesti.
Hyvinvointialueet ovat alueellisia itsehallinnollisia toimijoita, joita johdetaan alueilla kansanvaltaisesti ja demokraattisesti. Alueet saavat valtiolta rahoituksen, joka on tiukka. Alueellisen itsehallinnon ja valtion rahoituksen välillä on jännittyneisyys, mikä täytyy ratkaista tämän vuosikymmenen aikana valtionohjausta kehittämällä.
Hyvinvointialueen aluehallituksen rooli tiukassa muutostilanteessa korostuu. Hallituksen täytyy pystyä ohjaamaan aluetta strategian mukaisesti. Ristiriitaisessa muutostilanteessa, jollainen sosiaali- ja terveys- sekä pelastuspalveluuudistuksen alku näyttää olevan, viranhaltijajohdon ja -valmistelun, hallituksen ja valtuuston tulee toimia saumattomasti yhteen hiileen puhaltaen ja ennen kaikkea ymmärtää yhteinen tilannekuva valtion ohjauksesta, rahoituksesta sekä palvelutuotannon asiakastarpeesta.
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallitus on joutunut harkitsemaan useita tärkeitä ja merkittäviä päätöksentekoon liittyviä asioita. Talouden suunnittelu on ollut näistä yksi merkittävin. Ensimmäiset toimintavuodet ovat alijäämäisiä palveluiden turvaamiseksi. Hallituksen puheenjohtajan tärkein tehtävä on luottamuksen ylläpitäminen. Vantaa-Keravan hallituksessa me työskentelemme yhdessä tilanteen hallitsemiseksi ja talouden, valtionohjauksen ja palvelujen järjestämisen ennakoimiseksi.
Vantaa-Kerava on joutunut ottamaan velkaa 100 miljoonaa euroa molempina ensimmäisinä toimintavuosinaan lakisääteisten palveluiden turvaamiseksi, koska kunnista siirtynyt rahoitus ei ole riittänyt. Hyvinvointialue sopeuttaa toimintaansa uudistusohjelmalla, jonka säästötavoite on 300 miljoonaa euroa vuoteen 2030 mennessä. Sopeutustoimet eivät yksin riitä, joten lisärahoitusta on välttämätöntä hakea.
Aalto-yliopiston rahoitusmalliselvityksen mukaan Vantaa-Keravan alueelta puuttuu vuosittain noin 70 miljoonaa euroa. Alue on Suomen monikulttuurisin ja kärsii metropolialueen lieveilmiöistä. Vantaa-Keravan palveluntarve erityisesti sosiaalihuollossa on suurempi kuin valtion tarvekerroin osoittaa, eikä rahoitusmalli ole oikeudenmukainen. Lisäksi kaupungeilta siirtynyt rahoitus on ollut niukkaa.
Vantaa-Keravan uudistusohjelma ja valtiolta haettava lisärahoitus yhdessä varmistavat sen, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialue kykenee turvaamaan laadukkaat palvelut asukkailleen myös tulevaisuudessa.
Maarit Raja-Aho
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja
Kolumni on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän Hyvinvoinnin asialla -lehdessä.