Hyvinvointialueen toimitilojen korjausvelan syy ja seuraus 

Kun hyvinvointialueet eriytettiin kaupunkien toiminnasta, tuli voimaan siirtymälainsäädäntö, jonka aikana kaupungin on mahdollista vuokrata tiloja hyvinvointialueelle siirtymälainsäädännön ajan, eli vuoden 2027 loppuun. Tämän ajan jälkeen kaupunki ei voi enää suoraan vuokrata tiloja hyvinvointialueelle, vaan ne tulee joko myydä tai yhtiöittää. 

Haasteeksi on aiheutunut, että kaupungeilla ei ole takeita kuin 3+1 vuotisista vuokrasopimuksista, joten tiloihin ei voida myöskään kaupunkien toimesta investoida. Tilojen korjaus ja kunnostus tarpeisiin voidaan investoida ainoastaan vaihtoehdossa, missä pitkän ajan vuokrasopimus voidaan varmistaa. Tilanne heijastuu suoraan tilojen kuntoon. 

Hyvinvointialue ei ole pystynyt aloittamaan vuokrasopimus neuvotteluita kaupunkien kanssa pidemmistä vuokrasopimuksista vielä toukokuussa 2024, kun tätä artikkelia kirjoitan. 

Oletan, että haasteena hyvinvointialueen puolella on ollut sekä palveluverkko ja -tapavertailun puute sekä se, että jokainen hyvinvointialueen tämän kokoluokan investointi, joiksi pitkät vuokrasopimukset myös lasketaan, valtionvarainministeriö joutuu ne hyväksymään ja tämä hyväksyminen ei nykyisessä taloustilanteessa ole itsestäänselvyys. 

Jokainen Vantaan suuralue on jo itsessään ison Suomalaisen kunnan kokoinen, joten mm. terveysasemien tarve on selvityksistä huolimatta ilmeinen. Hyvinvointialue on aikaisemmin todennut, että eivät pysty sitoutumaan tiloihin ilman, että palveluverkkosuunnitelma on laadittu ja alueelliset toiminnot sen pohjalta lyöty lukkoon. 

Palveluverkkosuunnitelman laadintaa voisi mielestäni verrata siihen, että työntekijä asuisi esimerkiksi Porvoossa ja kulkee päivittäin autolla töihin Keravalle, on kulkutapaansa tyytyväinen ja kokee sen toimivaksi. Työnantaja päättäisi kuitenkin tehdä asiasta selvityksen, jossa tarkistellaan, että onko auto varmasti tarpeellinen ja paras mahdollinen kulkumuoto, jolla henkilö kulkee töihin. Kun tarkastelu aikoinaan valmistuu, todetaan siinä se mikä olisi ollut jo alussakin itsestään selvyys, eli auto on tarpeellinen ja sillä kulkeminen on toimivin ratkaisu. 

Toisin sanoen, mielestäni liian moni yksinkertainen asia saadaan hyvinvointialueen byrokratian rattaissa muutettua monimutkaiseksi. Näin sen ei pitäisi olla! 

Otso Kivimäki

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu

Kolumni on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän Hyvinvoinnin asialla -lehdessä.