Jokaiselle asukkaalle oikeat palvelut oikeaan aikaan, mutta miten? 

Kehittäminen ja tiedolla johtaminen on monimutkainen ja usein kivulias prosessi, joka vaatii rohkeutta kohdata muutoksia ja omaksua uusia teknologioita, mutta vielä enemmän rohkeutta vaatii säilyttää hyväksi havaittuja käytäntöjä. Kaikkea nykyistä ei tarvitse purkaa ja kuvitella, että uusi on aina parempaa kuin vanha. Pitää ottaa huomioon erityisesti hyvinvointialueen eri ikäisten asukkaiden tarpeet, ennen kuin toimivia rakenteita lähdetään purkamaan ja korvaamaan uusilla systeemeillä, joista ei ole mitään käytännön kokemusta. Alueen asukkaiden ja asiakkaiden kuulemisen lisäksi kannattaa kuunnella yhteistyökumppaneita, kuten yksityisen ja kolmannen sektorin palveluntuottajia. Heillä on paljon hyödyllistä ruohonjuuritason tietoa, jota teknologian huipulla olevilta voi puuttua. 

Uusien teknologioiden hankinta vaatii erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollossa erityisosaamista ja eri ikäryhmien huomioimista. Pahimmillaan uusi teknologia voi lisätä uusia työvaiheita kirjaamiseen käytettävään aikaan, mikä vähentää entisestään hoitajien mahdollisuutta tehdä tärkeää hoitotyötä. 

Sosiaali- ja terveyspalveluiden kehittämisessä meidän on kyettävä tarjoamaan palveluita, jotka huomioivat hyvinvointialueemme asukkaiden erilaiset elämäntilanteet ja tarpeet. Tällaisia on esim. joustavat ja yksilölliseesti mukautuvat palvelupolut, joissa potilaat voivat saada nopeasti tarvitsemansa hoidon ilman turhaa byrokratiaa.  Digitalisaatio tarjoaa tähän erinomaisia mahdollisuuksia, mutta sen rinnalla on oltava henkilökohtaista palvelua, jotta palvelut ovat varmasti kaikille saavutettavia. Erityisesti on huomioitava, että Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella asuu paljon sellaisia ihmisiä, joilla esimerkiksi fyysisten rajoitteiden, muistihäiriöiden tai maahanmuuttajataustan vuoksi ei ole, eikä tule kykyä käyttää teknologisia välineitä, eikä älypuhelimia. Heidän palvelemisekseen on oltava helpompia tapoja. 

Laadukkaiden palveluiden takaamiseksi meidän on myös panostettava ennaltaehkäisevään työhön ja kuntoutukseen. Terveyden edistäminen ja varhainen puuttuminen ovat avainasemassa, jotta voimme vähentää raskaampien palveluiden tarvetta ja samalla parantaa asukkaiden elämänlaatua. On tärkeää, että jokainen ihminen saa tarvitsemansa avun oikeaan aikaan ja oikeassa muodossa.  

Vantaa-Keravan hyvinvointialueen kehittäminen edellyttää rohkeita ja innovatiivisia ratkaisuja, jotka vastaavat asukkaidemme moninaisiin yksilöllisiin tarpeisiin. Yksi tehokkaimmista tavoista saavuttaa tämä on laajentaa palvelusetelien käyttöä. Palvelusetelit tarjoavat valinnanvapautta ja joustavuutta, antaen asukkaille mahdollisuuden valita. Meidän alueellamme on paljon pieniä sote-alan ja kuntoutuksen yrityksiä, jotka tuottavat lähipalveluja kaiken ikäisille asiakkaille, antavat lähityöpaikkoja ja maksavat veronsa alueen kuntiin. Palvelusetelit parantavat palveluiden laadukasta saatavuutta ja lisäävät tyytyväisyyttä valinnanvapauudesta. Palvelusetelien arvon tulee vastata palveluiden todellisia kustannuksia. 

Läpinäkyvyys kustannuksissa on avainasemassa, jotta voimme varmistaa resurssien tehokkaan käytön ja lisätä luottamusta palvelujärjestelmään. Hyvinvointialueiden on julkaistava kaikki kustannukset avoimesti ja vertailukelpoisesti. Tällä tavalla voimme tehdä tietoon perustuvia päätöksiä ja varmistaa, että rahamme käytetään viisaasti. 

Terhi Enjala 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu

Kolumni on julkaistu kesäkuussa ilmestyneessä Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen Kokoomuksen aluevaltuustoryhmän Hyvinvoinnin asialla -lehdessä.