Aluehallituksen puheenjohtajan kommentti: Hyvinvointialueiden talouden ohjaus tiukentuu syksyllä

Tänä syksynä hyvinvointialueet valmistautuvat tiukentuvaan talouden ja investointien ohjaukseen. Muutokset kohdistuvat erityisesti alueisiin, joilla on merkittäviä haasteita toiminnan ja talouden tasapainottamisessa. Valtiovarainministeriö ilmoitti, että ohjauksen tiukennuksella pyritään varmistamaan, että hyvinvointialueet pystyvät hoitamaan lakisääteiset tehtävänsä ja säilyttämään taloudellisen kestävyyden.

Keskeisiä muutoksia ovat:

1. Investointien valvonnan kiristyminen: Noin kymmenen hyvinvointialuetta on mukana lainanantovaltuuden muutosprosessissa. Tämä tarkoittaa, että alueiden investointitarpeet arvioidaan aiempaa tiukemmin, ja hyväksyntä perustuu investointien tarpeellisuuteen sekä alueen kykyyn hoitaa lainanhoito tulevaisuudessa.
2. Lakisääteiset neuvottelut: Syksyn aikana käydään neuvotteluja kaikkien 23 hyvinvointialueen kanssa, mukaan lukien Helsinki ja HUS. Keskusteluissa korostuu talouden ja toiminnan tasapainottaminen, ja asiantuntijat tarjoavat suosituksia alueiden tilanteen parantamiseksi.
3. Erityinen tuki haasteellisille alueille: Kuusi kriittisessä tilanteessa olevaa aluetta (Kanta-Hämeen, Keski-Suomen, Lapin, Vantaan ja Keravan, Itä-Uusimaan ja Satakunnan hyvinvointialueet) saavat erityishuomiota, ja näille alueille tarjotaan räätälöityjä ratkaisuja ja tukitoimia.

Syksyn toimenpiteet ovat osa laajempaa strategiaa, jolla pyritään varmistamaan hyvinvointialueiden toimintakyky ja kestävä taloudenhallinta. Näillä muutoksilla luodaan pohja pitkän aikavälin kehitykselle, jossa hyvinvointialueet voivat tehokkaasti vastata kansalaisten tarpeisiin.

Maanantaina 23.9. annettiin vuoden 2025 talousarvioesitys eduskunnalle ja sen myötä valtiovarainministeriö julkaisi aluekohtaiset rahoituslaskelmat sekä arvion rahoituksen kehityksestä vuosille 2026–2028. Vuoden 2025 rahoitusosuus on 2,2 miljardia euroa, mikä vastaa 30 % koko valtion talousarvion määrärahoista. Rahoitus on poikkeuksellisen suurta, ja se sisältää ensimmäistä kertaa jälkikäteisen tarkistuksen, mikä tarkoittaa, että vuoden 2023 alijäämä korjataan kahden vuoden viiveellä.

Erityisesti Vantaa-Kerava ja Varsinais-Suomi erottuvat korkeilla kasvuprosenteillaan. Alueilla, joissa asukasmäärä kasvaa, rahoitus kehittyy myönteisesti. Rahoituksen määrään vaikuttaa 80 prosenttisesti laskennalliset kriteerit, kuten sosiaali- ja terveyspalveluiden sekä vanhustenhuollon palvelutarve.

Vaikka taloudelliset reunaehdot ovat tiukat, alueet pyrkivät sopeutumaan ja löytämään tehokkaampia keinoja vastata kasvaviin tarpeisiin. Kehittämistoimenpiteiden merkitys korostuu talouden pitkän aikavälin tasapainottamisessa. Vantaa-Kerava on erimerkiksi jo osoittanut, että sen toiminnan uudistamisella ja kehittämisellä on potentiaalia parantaa kustannustehokkuutta ja tuottavuutta, mikä luo toivoa tulevaisuudelle. Alueet ovat ympäri Suomen toteuttaneet innovatiivisia ratkaisuja, ja yksi keskeinen kehitysalue on ollut digipalveluiden tehokas käyttöönotto. Tämä kehitys ei ainoastaan paranna palveluiden laatua, vaan myös mahdollistaa niiden tarkemman kohdentamisen eri asiakasryhmille. Rahoitusmallin kehittämiseen liittyvät muutokset, jotka otetaan käyttöön tulevina vuosina, tukevat myös pitkän aikavälin talouden tasapainottamista. Ensi keväänä on tarkoitus antaa eduskunnalle lakiesitys, joka tarjoaa mahdollisuuden tarkastella rahoituslakia ja sen kehittämistarpeita. Tavoitteena on, että alueet pystyvät kattamaan kumulatiiviset alijäämänsä vuoden 2026 loppuun mennessä. Rahoitusmallin kehittämiseen liittyvä omavastuu, joka on parhaillaan käsittelyssä eduskunnassa, kannustaa alueita vähentämään kustannuksia ja parantamaan talouden hallintaa.

Hyvinvointialueiden on olennaista ylläpitää korkealaatuisten palveluiden tarjoamista kansalaisille, sillä se tukee hyvinvointiyhteiskunnan kestävyyttä. Tämän saavuttamiseksi tarvitaan riittävästi resursseja, kuten asiantuntevaa henkilökuntaa ja nykyaikaisia teknologisia ratkaisuja, jotta ne voivat sopeutua muuttuviin tarpeisiin. Keskeistä on myös jatkuva kehitys ja yhteistyö eri toimijoiden välillä, mikä mahdollistaa entistä parempien ja saavutettavampien palveluiden kehittämisen. Kun hyvinvointialueet onnistuvat sopeutumaan ja kehittämään toimintaansa, ne voivat tarjota kansalaisilleen entistä laadukkaampia ja saavutettavampia palveluja, mikä puolestaan parantaa koko yhteiskunnan hyvinvointia ja elämänlaatua.

Maarit Raja-Aho

Kirjoittaja on Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja