Länsi-Uusimaa kuulee nuoria päätöksenteossa
Nuorten ääni halutaan ottaa hyvinvointialueen päätöksenteossa huomioon. Kysyimme aiheesta nuorisovaltuustotaustaiselta hyvinvointialueen päätöksentekijältä Joel Vanhaselta sekä nykyiseltä aluenuorisovaltuuston jäseneltä Outi Ala-Kojolalta.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella toimii kolme vaikuttamistoimielintä: vammaisneuvosto, vanhusneuvosto ja nuorisovaltuusto. Nuorten osallisuuden tärkeyttä korostaa nuorisovaltuuston aseman kirjaaminen hyvinvointialuelakiin. Hyvinvointialuelain 32 pykälän mukaan aluehallituksen tulee asettaa nuorisovaltuusto tai vastaava nuorten vaikuttajaryhmä nuorten osallistumismahdollisuuksien takaamiseksi.
Nuorilla vahva edustus Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella nuorten ääntä ja näkemyksiä edustaa 22-jäseninen aluenuorisovaltuusto.
– Aluenuorisovaltuustoon valitaan edustajat kuntien nuorisovaltuustoista, kertoo Espoota Länsi-Uudenmaan aluenuorisovaltuustossa edustava Outi Ala-Kojola.
Hyvinvointialuelain velvoitteiden lisäksi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on varmistettu, että nuorten ääni kuuluu laajasti päätöksenteossa.
– Haluamme varmistaa päätöksenteon kauaskantoisuuden ja pitkäjänteisyyden. Tämän vuoksi nuorilla on edustus keskeisissä toimielimissä, kuten aluevaltuustossa, aluehallituksessa ja lautakunnissa, kuvailee nuorisovaltuustotaustaa omaava aluevaravaltuutettu Joel Vanhanen (kok.).
Ala-Kojola yhtyy Vanhasen näkemykseen nuorten hyvästä edustuksesta.
– Meillä on Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella suora kanava vaikuttaa päätöksentekoon ja esittää nuorten näkemyksiä, hän täydentää.
Vaikka Länsi-Uudenmaan tilanne on hyvä, Vanhanen muistuttaa nuorten aliedustuksesta laajemmin.
– Valtuustoissa on hyvin vähän alle 30-vuotiaita valtuutettuja ja valtuustojen keski-iät ovat korkeita. Esimerkiksi Länsi-Uudenmaan aluevaltuustossa keski-ikä on yli 45 vuotta. Alle 18-vuotiailla ei ole äänioikeutta, joten nuorten ääni on tärkeää tuoda esiin nuorisovaltuustojen kautta, Vanhanen huomauttaa.
Oppilas- ja opiskeluhuollon tila huolestuttaa
Vanhanen ja Ala-Kojola kertovat, kuinka nuorten osallisuus on erityisen tärkeää heitä koskevissa asioissa. Tällaisia asioita ovat esimerkiksi kouluterveydenhuolto ja mielenterveyspalvelut.
– Tällä hetkellä oppilas- ja opiskelijahuollon tilanne on erittäin ongelmallinen. Psykologivaje vaikuttaa nuorten arkeen ja hyvinvointiin, Vanhanen toteaa.
Ala-Kojolan mukaan oppilas- ja opiskeluhuollon resurssit ovat yksi suurimmista haasteista.
– Nuorisovaltuusto on ollut huolissaan palveluiden saatavuudesta eri kunnissa, hän lisää.
Muutakin kuin demokratiakasvatusta
Nuorisovaltuustotoiminta on tarjonnut sekä Vanhaselle että Ala-Kojolalle arvokasta oppia. Vanhanen muistelee vaikuttamisen alkuaikoja Espoon nuorisovaltuustossa:
– Espoossa olimme onnekkaita, sillä nuorten osallisuudessa oltiin edelläkävijöitä. Sain kaupunginvaltuustossa puhuessani koko salin huomion, ja aloitteellani saimme ensimmäisenä kaupunkina Suomessa puhe- ja läsnäolo-oikeuden kaupunginhallituksen kokouksiin.
Nuorisovaltuustotoiminta oli Vanhaselle luonteva askel kohti kaupunginvaltuustoa ja hyvinvointialueen luottamustehtäviä.
Ala-Kojola on samoilla linjoilla. Hän pitää nuorisovaltuuston kokemuksia hyödyllisinä tulevaisuutta ajatellen.
Teksti: Evilla Lumme
Artikkeli on julkaistu Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen kokoomuksen aluevaltuustoryhmän Sinituuli-lehdessä 2/2024.