Kohti omalääkärimallia ja kiirevastaanottojen laajentamista 

Sosiaali- ja terveyspalveluissa Ihmisille tärkeää on hoitoonpääsy ja hoidon laatu. Hoitoonpääsy on parantunut Länsi-Uudellamaalla viimeisen puolen vuoden aikana, mutta alueelliset erot ovat vielä suuret. Karkeasti sanoen kiireellisissä asioissa yhteyden saaminen ja hoitoonpääsy toimii kaikilla terveysasemilla, mutta kiireettömissä asioissa on vielä paljon parannettavaa. Erityisesti takaisinsoitto on saatava paremmin toimimaan. Takaisinsoiton toimivuus on nostettu aluehallituksessa yhdeksi tärkeimmistä pikaisesti korjattavista asioista ja toimet sen parantamiseksi ovat käynnissä. Hoitoonpääsyn parantamiseksi tehdään alueellamme hartiavoimin töitä.  

Yhteydensaanti terveysasemalle ja hoitoonpääsy on selvästi nopeampaa niillä terveysasemilla, joilla on käytössä moniammatillinen tiimi, joka ottaa potilaan heti hoitoonsa. Tiimimallia ollaan laajentamassa siitä saatujen myönteisten kokemusten pohjalta. Koko hyvinvointialueella käytetään digitaalisia palveluja ja etävastaanottoa lähivastaanottojen lisäksi. Sähköisiä asiointikanavia kehitetään jatkuvasti ja tavoitteena on saada reilun vuoden kuluttua myös sähköinen ajanvaraus käyttöön.  

Perusterveydenhuoltoa on vahvistettava hoitoon pääsyn ja hoidon jatkuvuuden turvaamiseksi.  Omalääkäri-ja omahoitaja ovat tärkeitä erityisesti paljon palveluja tarvitseville, lapsiperheille ja ikäihmisille. Hoidon jatkuvuus ja potilaan/perheen tilanteen tuntemus vähentävät päällekkäistä työtä, parantaa hoidon laatua ja vähentää myös kustannuksia. 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella on alkamassa syksyllä kokeilu ammatinharjoittajamallista, jonka tavoitteena on sitouttaa lääkäreitä pitkiin hoitosuhteisiin, edistää hoidon jatkuvuutta ja laatua. Kokeilun aikana seurataan muun muassa hoitoon pääsyä, hoidon jatkuvuutta, päivystyspalveluiden käyttöä, asiakastyytyväisyyttä ja työntekijäkokemusta. Kokeilusta suunnitellaan myös tieteellistä arviointia yliopistoyhteistyön kautta. Ammatinharjoittajamallia voidaan käyttää myös osana omalääkärimallin kehittämistä perusterveydenhuollossa. Kokeilusta saatavaa tietoa voidaan hyödyntää jatkossa myös Kela-korvausjärjestelmän kehittämisessä perusterveydenhuollossa. Ammatinharjoittajamalli, omatiimi ja omalääkäri tuovat parhaimmillaan terveyskeskustyöhön uutta veto- ja pitovoimaa, sekä laatua ja turvaa niin potilaiden kuin henkilöstönkin näkökulmasta.   

Kaikki vaivat, jotka ovat hoidettavissa perusterveydenhuollossa tulisi myös siellä hoitaa. Tämä on järkevää sekä asukkaiden, hoidon jatkuvuuden että erikoissairaanhoidon kustannusten hallinnan kannalta. Kirkkonummella on saatu hyviä kokemuksia kiirevastaanotoista arki-iltaisin ja viikonloppuisin. Kiirevastaanotto on alkamassa syksyllä myös Raaseporissa. Kiirevastaanotot tuovat joustavuutta terveyskeskusten työhön, vastaavat paremmin asukkaiden palvelutarpeisiin ja vähentävät päivystysten käyttöä. Kiirevastaanottoa pyritään jatkossa laajentamaan asteittain koko hyvinvointialueen alueelle, Espoo mukaan lukien, henkilöstötilanteen ja voimavarojen salliessa.  

Ja lopuksi haluan todeta, että haastavasta Suomen ja hyvinvointialueiden taloustilanteesta huolimatta, asukkaat voivat luottaa siihen, että lakisääteiset palvelut turvataan ja hoitoa saa hoidon tarpeen arvion mukaisesti. On myös hyvä huomioida, että kiireellisten ja vaikeiden sairauksien hoito on meillä Suomessa ja Länsi- Uudenmaan hyvinvointialueella hyvällä tasolla. 

Mia Laiho 
Länsi-Uudenmaan aluehallituksen puheenjohtaja 
Lääketieteen tohtori 
Kansanedustaja