Lähidemokratiaa puntaroivilla asukaspaneeleilla 

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen yhtenä tahtotilana on olla rohkea uudistaja. Tavoite pitää sisällään muun muassa aktiivisen vuorovaikutuksen ja monimuotoisten sidosryhmien osallisuuden, joiden avulla halutaan parantaa palveluita ja tuotetaan uusia innovaatioita. 

Yhtenä tapana lisätä alueen asukkaiden osallistumismahdollisuuksia Keski-Uudellamaalla, on käyttöön otettu puntaroivat asukaspaneelit. 

Hyvinvointialueen johtava asiantuntija Tero Seitsonen kertoo puntaroivien asukaspaneelien olevan Suomen itsenäisyyden juhlarahasto Sitran Uudet vaikuttamisen tavat –hankkeeseen liittyvä uusi menetelmä, jolla vahvistetaan asukasosallisuutta erityisesti suhteessa päätöksentekoon. 

Hankkeen taustalla on Sitran selvitystyö kuntalaisten osallistumisesta poliittiseen päätöksentekoon, jonka mukaan kuntalaiset haluaisivat olla aktiivisemmin mukana poliittisessa päätöksenteossa, mutta eivät tiedä miten. 

Lähdimme kokeilemaan uusia asukasosallisuuden muotoja, koska tiedämme saamamme palautteen perusteella, että asukkaat haluavat olla mukana kehittämässä palveluja, mutta he eivät aina tiedä, että miten se onnistuu, kertoo Seitsonen.  

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella on puntaroitu lasten ja nuorten mielen hyvinvoinnin vahvistamista sekä digipalveluiden järjestämistä. Tarkoituksena on jatkaa puntaroivia asukaspaneeleita tulevaisuudessa. 

Lopullinen päätös on vielä tekemättä, mutta tahtotila menetelmän käyttöön on jatkossakin suuri. 

Aiheet päätöksenteon ytimestä 

Puntaroiva asukaspaneeli käynnistyy usein siitä, että päätöksenteossa tunnistetaan jokin aihe, joka annetaan asukaspaneelin puntaroitavaksi. Seistosen mukaan aiheen valinnan syntyminen päätöksenteossa on keskeinen elementti asukaspaneelia. 

Valitusta aiheesta muodostetaan ydinkysymys, mihin puntaroinnilla lähdetään hakemaan vastauksia. 

Ydinkysymyksen löydyttyä lähdetään hakemaan panelisteja, mikä tehdään satunnaisotantaa noudattaen. Keski-Uudellamaalla haettiin erilaisilla satunnaisotannan kriteereillä 5000 asukkaan tiedot, joille lähetettiin kutsukirje paneeliin. 

Kirjeeseen vastasi myöntävästi 250 kuntalaista, eli noin 5 prosenttia kutsutuista. Tämä on kansallisesti ja kansainvälisestikin vertailtuna hyvä vastausprosentti. 

Lähtöviivalla tasoissa 

Itse asukaspaneeli alkaa asiantuntijaosuudella, jossa panelistit perehdytetään puntaroitavaan aiheeseen mahdollisimman monipuolisesti eri näkökulmat huomioiden. Perehdytykset suunnitellaan yhdessä asiantuntijoiden kanssa. 

Tämä on tärkeä vaihe, sillä osallistujien tietotasot puntaroivasta aiheesta voivat olla todella eritasoiset.  

Asiantuntijavaiheen jälkeen alkaa itse puntarointi, joka Keski-Uudellamaalla toteutettiin pienryhmätyöskentelynä. Työskentelyä vetivät fasilitaattorit, joiden tehtävänä oli varmistaa, että kaikki panelistit kokevat tulleensa kuulluksi ja saavat mahdollisuuden omien mielipiteidensä kertomiseen. 

Puntarointi tähtää siihen, että erilaisista näkemyksistä, suosituksista, kannanotoista ja toimenpide-ehdotuksista valitaan asukaspaneelin yhteiset ja tärkeimmät nostot, jotka kirjataan loppulausumaan. 

Loppulausuma luovutetaan poliittiselle päätöksenteolle. Samalla sovitaan, miten loppulausumaan kirjattujen asioiden etenemistä seurataan. 

Tällä seurannalla varmistetaan, että panelistit tulevat tietoiseksi siitä, miten asiat etenevät päätöksenteossa. 

Kokemukset positiivisia 

Puntaroivia asukaspaneeleita on Suomessa hyödynnetty esimerkiksi kuntien taloussuunnittelun välineenä. Kansainvälisesti puntarointimenetelmää on kokeiltu muun muassa ilmastoasioissa.  

Seistosen kokemuksen mukaan asukaspaneelit ovat olleet onnistuneita. 

Panelistien sitoutuminen puntarointiin yllätti positiivisesti. Se, että kaikki olivat sitoutuneita olemaan mukana ja halusivat puntaroinnin kautta viedä ydinkysymykseen liittyviä asioita eteenpäin. 

Seistonen kertoo, että Keski-Uudellamaalla puntarointia kokeillaan seuraavaksi hyvinvointialueen henkilöstöön. 

Henkilöstöpaneeli kokoontuu puntaroimaan taloutta. Tarkoituksena on saada mahdollisimman laajasti eri työkokemuksen ja eri ammattinimikkeiden henkilöitä mukaan kaikilta tulosalueilta. Kiinnostusta on ollut kiitettävästi. 

Kehittäen eteenpäin 

Seistonen kertoo, että Sitran kanssa on suunnitteilla asukaspaneeleiden jatkokehittäminen. Tavoitteena on rakentaa vapaaehtoisista paneeliin osallistujista asukaspaneelipooli, josta voisi kutsua isompia ja pienempiä asukaspaneeleita tapauskohtaisesti koolle. 

Satunnaisotannan tekeminen on aika työläs prosessi. Tällainen pooli mahdollistaisi asukaspaneeleiden laajemman käytön matalammalla kynnyksellä ja tarjoaisi useammalle mahdollisuuden osallistua asukaspaneeleihin. 

Teksti: Topi Korpinen