Tuottavuustoimenpiteet alkavat vaikuttaa viiveellä  

Haasteista huolimatta syksyllä aloittanut hyvinvointialuejohtaja tunnistaa Keski-Uudellamaalla olevan monia vahvuuksia.  

Tuore hyvinvointivointialuejohtaja Raija Kontio on kotiutunut Keski-Uudellemaalle hyvin. Perehdytys on toiminut hänestä hyvin, ja erityisesti työntekijöiden tapaamiset ovat olleet palkitsevia.  

Pyrin kiertämään meidän 200 työyksikköä ahkerasti. Odotan aina innolla keskusteluja ammattilaistemme kanssa. 

Kontion mukaan hyvinvointialueen palvelut toimivat tällä hetkellä. Hänestä julkisessa keskustelussa annetaan usein liian kielteinen kuva, sillä monessa asiassa hyvän nykytilanteen lisäksi kehitystä on luvassa.  

Pystymme kyllä tuottamaan potilasturvalliset ja laadukkaat palvelut.  

Suunterveydenhuollossa on hänen mukaansa suhteessa pisimmät jonot, vaikka suurimmiksi hyvinvointialueen haasteiksi Kontio nostaa esille talouden ja osaajapulan.  

124 miljoonan euron säästäminen jäljellä olevassa kahdessa vuodessa on hyvin mahdoton tehtävä. Osaajia meiltä puuttuu erityisesti lääkäreistä sekä lastensuojelusta ja kotihoidosta. 

Kehittämistyötä laajalla rintamalla 

Haasteista huolimatta hyvinvointialuejohtaja ei halua vaipua synkkyyteen, vaan painottaa tilanteen olevan parantumassa sekä talouden että osaajapulan osalta.  

Olemme kehittäneet palkkausta ja panostanut työhyvinvointiin. Lisäksi työtehtävien toimenkuvia on tarkennettu, jotta työkuorma pystytään pitämään entistä paremmin kohtuullisena.  

Työssään Kontio on havainnut ympärillään hyvää työilmapiiriä sekä “tekemisen meininkiä” eri toimipisteissä, mistä hän haluaa kiittää hyvinvointialueen henkilöstöä.  

Monet hyvät ideat lähtevät yksiköistä, sillä kehittämistoiminnoissa on koko henkilöstössä mukana vahvasti. 

Kontion mukaan myös poliittiset päättäjät ovat olleet aktiivisia ja mukana kehittämistyössä luomassa yhteistä tulevaisuutta. 

Rakentava yhteistyö ja tahtotila rakentuu yli puoluerajojen.  

Säästötavoitteisiin tullaan pääsemään 

Kontio sanoo aiemmin päätetyn tuottavuus- ja taloudellisuusohjelman keinojen alkaneen jo vaikuttaa. Pienistä säästöistä ei puhuta, sillä ohjelma pitää sisällään 63 miljoonan euron edestä toimenpiteitä.  

Yhteistoimintamenettely saatiin onneksi jo maaliin, jossa erilaisilla toimenpiteillä saatiin säästöjä 14 miljoonalla eurolla. Kokonaisuudessaan koko ohjelmasta alle puolet toimenpiteistä on jo toteutunut. 

Erikoissairaanhoidossa asetetut tavoitteet eivät ole Kontion mukaan täyttyneet arvioidusti. Muuallakin on ollut tiettyjä haasteita päästä tavoitteisiin.  

Palveluiden ostoissa emme ole aivan onnistuneet määritetyssä mittakaavassa, joten sieltä ei kokonaisuudessaan saada sitä 11 miljoonan euron säästöä. 

Tiloista pystytään Kontion mielestä tehostamaan, mihin puolestaan palveluiden verkostosuunnitelma pyrkii vastaamaan.  

Olen kuitenkin toiveikas ohjelman onnistumisesta, että säästötavoitteisiin tullaan lopulta pääsemään.  

Pohjatyö tehty kuntayhtymässä 

Työntekijöistä on myös pakko saada kriittiset ammattiryhmät töihin, mihin hyvinvointialue pyrkii vastaamaan Kontion mukaan yksityisen sektorin kanssa tehtävällä yhteistyöllä allianssimallin kautta.  

Tällä hetkellä ollaan kilpailuttamassa toimijoita, jotka sitoutuvat yhdessä hyvinvointialueen kanssa tuottamaan palveluita. Haemme jatkuvasti uusia palvelumalleja. 

Hyvinvointialueella on lisäksi neljä isoa kärkihanketta toimintojen kehittämiseksi, minkä Kontio sanoo näkyvän alueen taloudessa ensi vuoden loppupuolella.  

Vuoteen 2026 mennessä taloutta ei saada tasapainoon, mutta vuoteen 2030 mennessä tilanne on aivan eri.  

Asetettuun aikatauluun pääseminen vaatisi Kontion mukaan niin rajuja leikkauksia, että ne kääntyisivät säästöjä vastaan pidemmällä aikavälillä. Loppuun hän haluaa kuitenkin vielä nostaa esille kuntayhtymän aikaiset saavutukset.  

Silloin tehtiin jo todella hyvää pohjatyötä nykyiselle yhteistyölle kuntien kanssa, kitkaa kuntien ja meidän välillä ei ole. Keusote näyttäytyy koko alueella edelläkävijänä. 

Teksti: Santeri Nousjoki