Ehdokaskynä: Yksinäisyyden torjumisella kestävää hyvinvointia
Ihmisen fyysistä ja psyykkistä hyvinvointia tukee kuuluminen sosiaaliseen yhteisöön. Yksinäisyys on yksi keskeisin ihmisen hyvinvointiin ja terveyteen vaikuttavista tekijöistä. Yksinäisyyden on havaittu heikentävän elämän laatua ja lisäävän kuolleisuutta. Se voi aiheuttaa toimintakykyyn vajetta, joka syventää eriarvoisuutta. Yksinäisyys ei tarkoita vapaaehtoista yksin olemista. Yksinäisyys on ahdistava, yksilöllinen kokemus ulkopuolisuudesta ja erillisyydestä.
Korona-aika sosiaalisten suhteiden rajoitteineen lisäsi yksinäisyyttä räjähdysmäisesti. Nykyään jopa joka kolmas suomalainen kokee itsensä yksinäiseksi. Yksin asumisen lisääntyessä ja väestön ikääntyessä on oletettavaa, että yksinäisyyden kokemus lisääntyy ja se voi syventyä. Yksinäisyys ja vaikeus luoda sosiaalisia suhteita uudessa maassa voi muodostua kotoutumisen esteeksi maahanmuuttajilla.
Yksinäisyys on subjektiivinen kokemus. Naiset kokevat enemmän emotionaalista yksinäisyyttä, kun taas miesten yksinäisyyden kokemus liittyy usein sosiaalisten suhteiden vähyyteen. Yksinäisyys ei välttämättä selity ystävien lukumäärällä. Esimerkiksi leskeytyminen, avioero ja työpaikan menetys ovat merkittävästi yksinäisyyden kokemusta lisääviä tekijöitä. Erityisen haavoittuvassa asemassa ja yksinäisimpiä ovat miehet.
Yksinäisyys voi oireilla monin eri tavoin. Somaattisten ja henkisten oireiden lisäksi on tärkeää huomioida, että monen sosiaalisen ongelman, häiriökäytöksen, päihteiden käytön ja väkivallanteonkin taustalla juurisyynä voi olla yksinäisyys. Kun haluamme vähentää näitä haittoja ja niistä koituvaa inhimillistä kärsimystä, meidän pitäisikin kääntää katseemme toimiin, joilla vähennetään ihmisten yksinäisyyttä. Tarvitsemme keinoja, joilla lisätään ihmisten yhteiskuntaan osallisuutta ja yhteisöön kuuluvuutta.
Vantaa-Keravan alueen väestökehitys on omaleimainen siitä, että alueelle hakeutuu lähivuosina enenevissä määrin korkean riskin yksinäisiä. Alueelle rakennetaan paljon yksiöitä, uudet kuntalaiset muuttavat yksin ja yhä useampi on taustaltaan maahanmuuttaja. Kuntalaiset myös ikääntyvät ja senioreiden yksinäisyyden kokemukset ovat yleisiä.
Palvelujärjestelmässä tukea tarvitsevien tunnistaminen voi olla haasteellista. Vantaa-Keravalla on käynnistettävä hanke yksinäisten tunnistamiseksi ja yksinäisyyden torjumiseksi. Sosiaali- ja terveyspalvelujärjestelmän perustasolla yhteistyössä järjestöjen kanssa on mahdollista löytää tukea tarvitsevat kaikissa eri ryhmissä.
On huomioitava se, että yksinäiset eivät ole yhtenäinen ryhmä, jotka hakeutuisivat yksinäisille suunnattuihin palveluihin. Yksinäisyyttä koetaan kaikissa eri väestöryhmissä ja sosioekonomisissa taustoissa. On tärkeää, että yhteisöllisyyttä ja osallisuutta tarjotaan kaikille sopivalla ja kiinnostavalla tavalla. Saavutettavia harrastuksia ja mielekästä tekemistä pitää olla tarjolla kaikille.
Presidentti Stubb totesi uudenvuoden puheessaan osuvasti: ”Rakkautta, yhdessäoloa ja välittämistä ei voi ulkoistaa. Mitä jos viettäisimme enemmän aikaa toistemme kuin puhelintemme kanssa”. Myös jokaisen meidän tärkeä tehtävä on pitää huolta kaverista ja katsoa naapurin perään. Tarjota apua ja tukea, kun toisen sitä havaitsee tarvitsevan. Se on ihmisyyttä.
Sina Nordman
Kirjoittaja on kunta- ja aluevaaliehdokas Vantaalta.