Ehdokaskynä: Henkilökohtainen budjetti tulee ottaa käyttöön nopealla aikataululla
Useamman hallituskauden yli jatkunut vammaispalvelulain muutoksen valmistelu on nostanut keskusteluun uudenlaiset mahdollisuudet hyvinvointialueiden lakisääteisten palvelujen järjestämiseen. Lakimuutos itsessään on ollut vammaisjärjestöjen kritiikin kohteena, osin edunvalvonnallisista, mutta myös huolena nykyisten palvelujen jatkumisesta. Kokonaisarvio lain onnistumisesta nähdään vasta vuosien kuluessa, kun asiakkaiden henkilökohtaiset palvelusuunnitelmat päivittyvät sekä nähdään lakimuutoksen myötä lisääntyvän asiakasmäärän taloudelliset vaikutukset.
Nykyisellään vammaispalvelujen järjestäminen on liian usein asiakkaan näkökulmasta turhaa hallinnollista puuttumista tilanteessa, jossa oikeus palveluun on jatkuvaa sekä asiakas on kykenevä ja motivoitunut itse valitsemaan palveluntuottajan sekä vaikuttamaan miten tuotettuja palveluja hän tarvitsee.
Henkilökohtaisella budjetilla tarkoittaan tapaa järjestää vammaisen henkilön lain mukaiset sosiaalipalvelut siten, että asiakas itse valitsee ja hankkii tarvitsemansa tuen, itse tai tuetusti hänelle asetetun henkilökohtaisen budjetin puitteissa. Työkaluina tässä käytetään yleisesti maksusitoumuksia ja palveluseteliä, mutta keskustelu muista toimintamalleista tulisi avata.
Tyypillisesti henkilökohtainen budjetti tuo lisäarvoa sekä hyvinvointialueelle että asiakkaalle tilanteissa, joissa palveluntarve on jatkuvaa sekä runsasta ja palvelu tuotetaan tyypillisesti samojen palveluntuottajien toimesta. Edellytyksenä luonnollisesti on, että asiakkaalla on riittävät voimavarat huolehtia palveluistaan. Parhaimmillaan hyöty hyvinvointialueelle saavutetaan, kun yksittäisen asiakkaan palvelutuotanto ei sido hallintoa palvelusuunnitelman voimassaoloaikana. Erityisesti ikärajauksen poistumisen tuoma asiakasmäärän kasvu tulee edellyttämään henkilökohtaisen budjetoinnin lisäämistä.
Henkilökohtainen budjetointi on yksi Petteri Orpon hallitusohjelman linjauksista ja nyt on viimeinen hetki edistää tätä tavoitetta kannustamalla sen käyttöönottoa laajasti hyvinvointialueilla. Tavoitteeksi pitää asettaa asiakkaan valinnanmahdollisuuksien ja omannäköisen palveluvalikoiman saavuttaminen, samalla kun voidaan hakea säästöä hallinnossa sekä poistaa turhaa puuttumista yksittäisen asiakkaan tilanteeseen, jos asiakas on itse halukas ottamaan enemmän vastuuta palveluistaan. Vantaa-Keravan hyvinvointialueella henkilökohtaisen budjetin edistäminen vaatii vielä jalkautumista kentälle, enemmän yhteistyötä paikallistason järjestöjen kanssa sekä jatkovalmistelua päätöksentekoa varten.
Inka Kolhinoja
Kirjoittaja on vantaalainen aluevaaliehdokas.