Ehdokaskynä: Omalääkärimalli kunnallisessa terveydenhoidossa 

Kolme eri näkökulmaa:

Potilaan näkökulma 

Potilaan näkökulma on kaiken terveydenhoidon keskiössä. Ideaalitilanteessa omalääkärimalli tarjoaa potilaalle hoidon jatkuvuutta, luottamuksellisen hoitosuhteen ja nopean kontaktin lääkäriin. Kun potilas tuntee lääkärinsä ja luottaa häneen, hoitoprosessit sujuvat tehokkaammin ja yhteistyö on hedelmällisempää. 

Toisaalta ongelmallisissa tilanteissa, kuten huonon henkilökemian tai luottamuksen puutteen vuoksi, potilaan tulee voida vaihtaa lääkäriä. Tämä mahdollisuus varmistaa, että potilas saa parasta mahdollista hoitoa ja kokee olevansa hoidosta vastuussa olevan lääkärin kanssa samalla aaltopituudella. Potilaan tarpeet ja hyvinvointi on aina asetettava etusijalle. 

Lääkärin näkökulma 

Omalääkärimallin käyttöönottaminen on tällä hetkellä kokeiluvaiheessa, ja pyritään löytämään toimivia ratkaisuja. Lääkärin kannalta tilanne on epävarma, sillä urakehitystä suunnitellaan vuosiksi eteenpäin. Nuoret lääkärit arvostavat ammatillista kehittymistä, ja myös ansiokehityksen tulee olla turvattu. 

Työrauha on erityisen tärkeää, ja kliinisen työn tulee olla keskiössä. Hallinnollisten tehtävien hoitaminen potilaiden kustannuksella sekä turhien konsulttien ylivalta on kukistettava. Lääkärin ammatissa pääpainon tulee olla potilaiden hoidossa ja heidän hyvinvointinsa edistämisessä. 

Yhteiskunnan näkökulma 

Suomi on perinteisesti tuottanut terveyspalveluita edullisesti. Suurin kustannuserä on ammattitaitoisen henkilökunnan palkkaus, ja erityisesti lääkäreiden palkkaus ei sitouta kunnalliseen terveyden hoitoon riittävästi. Ammattitaitoinen henkilökunta on yhteiskunnan aarre, josta tulee pitää kiinni, kannustaa, kiittää ja olla ylpeitä. 

Tarvitsemme ahkeria, yritteliäitä ja visionäärisiä ihmisiä, kuten lääkäreitä. Heitä tulisi kannustaa eikä kadehtia. Lääkärien matka alkaa jo kouluaikana, ja vain parhaat oppilaat pääsevät opiskelemaan. Esimerkiksi HUS (Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri) on huippuyksikkö, joka vastaa vaativimmasta erikoissairaanhoidosta Suomessa. HUSin kehittäminen on vaatinut vuosikymmenten työtä, uhrautumista ja asiantuntemuksen hakemista ympäri maailmaa. 

HUSin menestys perustuu moniin tekijöihin, kuten: 

• Perättäisiin henkilötyöuriin, joissa asiantuntemusta on kerätty laajasti. 

• Uudenlaisten hoitojen aloittamiseen ja rohkeuteen kokeilla uusia menetelmiä. 

• Sitkeyteen kurinalaisen tutkimustyön suorittamisessa. 

• Nöyryyteen kohdata ja käsitellä pettymyksiä kehitystyössä. 

• Innostukseen ja työnimua, jolloin työaikaa ei ole laskettu suurempien tavoitteiden saavuttamiseksi. 

Omalääkärimalli tarjoaa mahdollisuuden parantaa terveydenhuollon laatua ja tehokkuutta, mutta sen onnistuminen edellyttää kaikkien osapuolten sitoutumista ja yhteistyötä. 

Ritva Häyrinen-Immonen
Kirjoittaja on aluevaaliehdokas Kauniaisista (Länsi-Uusimaa).