Ehdokaskynä: Yrittäjäpohjainen omalääkärimalli turvaamaan paikallisia palveluita

Meillä Espoon Kalajärvellä on otettu ensimmäisenä käyttöön yrittäjäpohjainen omalääkärimalli. Ensimmäiset tuntumat ovat erinomaisia. Kuuleman perusteella tyytyväisyysprosentti paikallisilla on huima ja taitaa olla itse yrittäjäkin tyytyväinen työhönsä.

Omalääkärimalli hyvän asiakaskokemuksen pohjalla

Eduskuntaryhmän kiertueella nousi useamman ministerin tai kansanedustajan puheista, kuinka malli on tutkitusti kustannustehokkuuden lisäksi hoitosuhteen ja asiakkaan tuntemisen kannalta keskeistä. Tähän on helppo yhtyä ihan omakohtaisen kokemuksen perusteella. Kun itsellä on taustalla vakava sairastuminen, joka on edelleen kaikessa huomioitava, joudun tarkistamaan jokaisessa kohdassa ”oletko tutustunut taustaani” ja osan kohdalla on ollut selkeä epäilys, että ei osata huomioida esimerkiksi lääkityksiä valittaessa. Useamman vuoden aikana on tullut erittäin selväksi itselleni se, miten arvokasta on luottamuksellinen lääkärisuhde ja sellainen, jossa koen olevani kohdattu ja taustani osataan huomioida. Kokemus jonkun lääkärin kohdalla epäammattimaisuus ei varmasti johdu siitä, etteikö hän olisi työnsä osaava, vaan kiireestä, ainaisesta uuteen perehtymisestä ja tehottomasta ajankäytöstä. Harva lääkäri varmasti haluaa tehdä huonosti työnsä.

Omalääkärimalli ei ole uusi keksintö

Aikanaan Suomessa kokeiltiin vastaavaa mallia. Mihin se sitten kaatui ja miksi nyt on onnistumisen edellytykset paremmat? Sari Multala kertoi, että aikaisemmin lääkärille nimettiin 2500 henkilön vastuualue, joka osoittautui liian suureksi ja kaatui työtaakkaan. Nyt lääkäriyrittäjä saa itse valita vastuualueensa koon. Kalajärvellä määrä on 1500 asukasta. Tässä lukemassa ja sen todellisessa työmäärässä on varmasti alueellisia eroja. Toisaalla esimerkiksi ikääntyvä väestö voi olla kuormittavampi kuin alueilla, joissa on paljon perusterveitä.

Tavoitteena on myös luoda todellinen vaihtoehto lääkäreille ansaita omalla työllään mahdollisesti enemmän tai vastaavasti valita pienemmän vastuumäärän ja keventää omaa työaikaansa. Lääkäreitä ei ole ollut riittävästi kunnallisiin palveluihin ja yksityiset terveysjätit ovat saaneet paremman palkan ja suuremman vapauden avulla houkuteltua runsaasti lääkäreitä heidän palkkalistoilleen. vaikka lääkärikoulutuksen aloituspaikkoja on lisätty niin paljon, kuin koulutus antaa myöten (40 paikkaa), lääkäreiden lisääntymisen on hidasta suhteessa ikääntyvän väestön tarpeisiin ja kulupaineisiin. Tämä on yksi keino tukea ja mahdollistaa palveluiden turvaamista hyvinvointialueille. Yliopistosairaaloihin on tarkoitus jatkossa panostaa myös senkin osalta, että ne tulevat saavutettavammaksi. Yksi osa tätä on helokopterit.

Tanskassa on liki 90 % yrittäjävetoisia lääkäreitä. Tässäkin mallissa on haasteensa ja ministerin esityksen mukaan koitetaan ennaltaehkäistä siellä esiinnousseita sudenkuoppia.

Terveysasema vs yrittäjävetoinen lääkäri palvelun turvaajana

Tämä kohta puhututti paljon sekä Kirkkonummella että Lohjalla ja etenkin pienempien kuntien asukkaita. Jotta terveysasema asemana olisi kustannuksiltaan kannattava, tulisi olla vähintään 20 000 asukasta. Silti se voi olla kallis esim. kiinteistön kulujen vuoksi ja lääkäreiden saatavuus olla hankalaa. Yrittäjävetoisella mallilla on mahdollista saada sopiva tila muun sopivan kiinteistön yhteyteen – oli se sitten palvelutalo, neuvolarakennus jne. Tässä uskon olevan mallin, johon kannattaa panostaa. Yrittäjävetoinen omalääkäri ei poista sitä, etteikö ole tarvetta muillekin muodoille, vaan se on yksi menetelmä mahdollistamaan palveluita etenkin sinne, missä riski palveluiden poistamiseen on suuri.

Tämän lisäksi hyvinvointialue tulee panostamaan erilaisiin digipalveluihin, jotta ensimmäisen vuorovaikutuksen saaminen olisi helpompaa. Puhututti myös se, kuinka ensihoitohenkilökunnan sijoittumista on muutettu. Hyvinvointialueen tulee varmistaa, että lain edellyttämä ensihoidon saatavuus turvataan. Olin kuuntelemassa Finnhemsin esitystä helikoptereiden avulla tuotettavasta palvelusta. Suomessa on 9 helikopteria, jotka lasketaan osaksi erikoissairaanhoitoa. Ne ovat nopeasti paikalle saatavia tehohoidon erikoisyksiköitä. Täysin valtion verovaroin hoitamia ja osana ensihoitojärjestelmäämme. Helikoptereiden avulla saadaan tuotua tehohoitotason hoito esimerkiksi onnettomuuspaikalle. Kokonaisketjua on mietitty hyvin siten, että on eri vaiheille palvelunsa ja siitä jatkaja. Helikopterin avulla pääsee tarvittaessa paikalle minuuteissa haja-asutusalueillekin, mikäli tarvetta tehohoidolle ammattilaisen arvion mukaan on. Päätöksen tekee kenttätyötä johtava lääkäri.

Perusasiat turvattava

Etenkin, koska itselläni on ihan riittävästi kokemusta siitä, miten merkittävää on nopea oikean avun saaminen ja kuinka arvokasta on tulla kohdatuksi synnyttäjänä, sairastuttua, onnettomuuden sattuessa, arkipäiväisissä terveysasioissa – haluan puhua näiden asioiden puolesta. Ehdoton ydin onnistumiselle on hyvä johtaminen, riittävästi työssään tyytyväisiä ammattilaisia ja keskittyminen ydinasioihin. Päijät-Hämeessä johtamiseen on panostettu hyvin tuloksin. Oman koulutukseni ja työn kautta olen perehtynyt johtamiseen ja sen merkitykseen erityisesti. En voi olla korostamatta johtamisosaamisen merkitystä henkilöstön lisäksi myös oikealla talousosaamisella. Järjestelmien tulee tukea toimintaa ja kehitystyössä ehdottomasti oltava asian parhaat osaajat – arjen työn tekijät – keskiössä.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kuuluu niihin harvoihin, joiden tappio on ollut maltillinen, 10 miljoonaa euroa, joka on tavoite seuraavalla kaudella kuroa kiinni. Vaikka kokonaisbudjetissa summa ei ole järin suuri, se on paljon veroeuroja ja monen ihmisen palkka. Tämä kokonaisuus on tehtävä viisaalla palvelumuotoilulla ja uudella ajattelulla. Ei pelkästään lappujen laittamisella luukuille ja henkilöstön supistamisella. Se on yksioikoista lyhytnäköistä ajattelua. Oma huoleni tässä on esimerkiksi Lohjan synnytyssairaalan lakkauttamisessa. Ymmärrän kyllä, että keskitetyllä toiminnalla voidaan turvata hätätilanteista johtuvat erikoistoimet. Kolme kertaa synnyttäneenä, joista jokaisessa olen tarvinnut tavalla tai toisella erityisapua ymmärrän tämän hyvin. Ymmärrän myös sen, että väestön laskiessa pienet yksiköt ovat kalliita ylläpitää. Haluaisin kuitenkin ajatella, että myös erikoistuneilla pienemmillä yksiköillä on paikkansa ja käyttäjiä jatkossakin. Jos omalla kohdallani olisi ollut 100 km matkaa synnytykseen, olisi ainakin yksi lapsi syntynyt autoon ja komplikaatiosta aiheutunut verenvuoto ollut iso riski itselleni.

Kiitos suomalaisen terveydenhuollon, olen ylipäätään elossa.

Petra Morbin
Kirjoittaja on espoolainen aluevaaliehdokas (Länsi-Uusimaa).