Ehdokaskynä: Mielenterveysongelmien hoitaminen on investointi tulevaisuuteen

Suomessa mielenterveysongelmien hoitaminen on edelleen monilla tavoin vajavaista, vaikka ongelma on valtava ja saanut pahentua kymmeniä vuosia. Mielenterveyden tukeminen ja ongelmien ennaltaehkäisy on paitsi inhimillinen velvollisuus, myös taloudellisesti järkevää. Mielenterveyden hoitoon panostaminen säästää pitkällä aikavälillä niin rahaa kuin kärsimystä.

OECD arvioi jo vuonna 2018, että mielenterveysongelmat maksavat Suomelle 11 miljardia euroa joka vuosi. Tämä summa vastaa hävittäjähankinnan hintaa, mutta hävittäjät ostetaan vain kerran 30 vuodessa. Inflaatio huomioiden nykyinen summa on jo yli 13 miljardia. Mielenterveysongelmien hoitaminen ei ole pelkästään hoitotoimenpiteiden kustannus, vaan ne vaikuttavat myös muuhun terveyteen, työkyvyttömyyteen, sairauspoissaoloihin ja tuottavuuden laskuun. Jos mielenterveyspalveluihin investoidaan ennaltaehkäisevästi ja hoitoon päästään aikaisemmin, on selvää, että kärsimys vähenee ja yhteiskunnan kustannukset pienenevät. Jonojen tilanne on ollut epäinhimillinen jo 30 vuoden ajan.

Mielenterveyden ongelmat eivät ole ainoastaan tilastollinen haaste, vaan ne ovat inhimillinen tragedia. Olipa kyseessä lapsi, nuori, keski-ikäinen tai vanhus, mielenterveysongelmat vaikuttavat syvästi yksilön elämään. Vaikutukset eivät rajoitu vain yksilöön – ne ulottuvat perheisiin, työpaikoille ja yhteiskuntaan. Erityisesti nuoret, joilla ei ole vielä elämänkokemusta, kärsivät usein suurimmin. Jos ongelmia ei hoideta ajoissa, seuraukset voivat olla pitkäaikaisia ja monimutkaisempia.

Mielenterveys on ollut Suomessa tabu pidempään kuin monessa muussa länsimaassa, ja vaikka keskustelu on avautunut, stigma on edelleen voimissaan. On huolestuttavaa, että osa väestöstä – niin potilaat kuin päättäjätkin – karttaa mielenterveysongelmista puhumista. Kuitenkin tilastot kertovat, että peräti joka toinen suomalainen kohtaa mielenterveysongelman jossain vaiheessa elämäänsä. Mielenterveysongelmia ei tule nähdä heikkoutena tai henkilökohtaisena epäonnistumisena, vaan se on osa inhimillistä elämänkokemusta, johon tulee suhtautua yhtä vakavasti kuin fyysisiin sairauksiin.

Mielenterveysongelmat eivät rajoitu vain yksilön elämään, vaan niillä on laajempia yhteiskunnallisia vaikutuksia. On arvioitu, että jopa puolella päihteiden ongelmakäyttäjistä on mielenterveysongelma, joka ei liity päihteiden käyttöön. Vakavimpien väkivalta- ja henkirikosten tekijöistä peräti 95 prosentilla on diagnosoitu mielenterveysongelma. Tämä ei tarkoita, että kaikki mielenterveysongelmia kokevat henkilöt olisivat väkivaltaisia tai rikollisia, mutta se osoittaa, kuinka tärkeää on tunnistaa ja hoitaa mielenterveysongelmat ennen kuin ne kehittyvät vakavammiksi.

Onneksi Suomessakin on jo hyviä esimerkkejä, joissa mielenterveysongelmista on avoimesti puhuttu ja haettu apua. NHL-tähti Patrik Laine on erinomainen esimerkki. Hän on myöntänyt joutuneensa lopettamaan jääkiekon hetkeksi hakeutuakseen mielenterveyshoitoon. Laineen esimerkki voi rohkaista monia, jotka kokevat mielenterveysongelmia, hakemaan apua ja puhumaan asiasta avoimesti. Nykyisin Laine pelaa jälleen kovin tuloksin, ja hänen esimerkkinsä voi inspiroida muita, jotka kamppailevat omien mielenterveysongelmiensa kanssa.

Mielenterveysongelmien hoitaminen ja ennaltaehkäisy eivät ole pelkkä hyvä teko, vaan yhteiskunnallisesti ja taloudellisesti järkevää. Jos haluamme vähentää inhimillistä kärsimystä, parantaa yhteiskunnan hyvinvointia ja säästää rahaa, meidän on panostettava mielenterveyspalveluihin ja poistettava siihen liittyviä tabuja ja stigmoja. Se on investointi, joka maksaa itsensä takaisin.

Antti Jäänvirta
Kirjoittaja on espoolainen aluevaaliehdokas (Länsi-Uusimaa).