Ehdokaskynä: Vanhemmuuden tuki kuntoon

Neuvola on enemmän kuin vaaka ja mittanauha – se on vanhemmuuden turvaverkko

1970-, -80 ja jopa 90-luvuilla syntyneet sukupolvet kasvattavat lapsiaan ajassa, jota he eivät itse lapsina kokeneet. Tuolloin ei ole ollut kasvualustaa digiaikaan. Nyt näiden sukupolvien pitäisi kasvattaa lapsia maailmaan tavoilla, joista heillä itsellään ei ole ollut kasvatusmallia. Tässä yhtälössä yksi asia on selvää: vanhemmat eivät pärjää yksin.

Vanhemmuus on yhteiskunnallinen tehtävä, joka kaipaa tukea, ymmärrystä ja ennen kaikkea toimivia palveluita. Siksi meidän on säilytettävä ja vahvistettava suomalaisen lapsiperhepolitiikan kulmakiveä – neuvolaa.

Neuvola on enemmän kuin rokotuspaikka

Neuvolatoiminnan kaiken a ja o on parisuhteen näkökulma. Neuvolassa mitataan muutakin kuin painoa ja pituutta – siellä voidaan mitata kuormitusta, yksinäisyyttä ja epävarmuutta. FinLapset 2024 -tutkimus kertoo, että vaikka suurin osa vanhemmista voi hyvin, erityisesti yhden vanhemman perheissä kuormitus on usein merkittävää. Ja silti jopa 30 % vanhemmista kertoo, ettei saa riittävästi tukea omaan jaksamiseensa tai parisuhteeseen liittyen. Meidän pitäisi pysähtyä tämän äärelle. Neuvolalla on jo nyt valtava potentiaali. Mutta voisimmeko vielä vahvistaa sen roolia?

Neuvola kohtaa kaikki – siksi se on avainasemassa

Neuvola tavoittaa lähes kaikki lapsiperheet. Monille saattaa tulla yllätyksenä, että se ei kuitenkaan ole pakollinen. Ammattitaitoinen henkilökunta on perheiden tukipilari – joskus ainoa sellainen. Seulat toimivat vaikuttavasti ja ohjaustoiminta on vuosien kehittelyn tulos. Vantaalla lastenneuvolat toimivat kiinteässä yhteistyössä sosiaalityön perheohjauksen, perheneuvolan, vauvaperhetyön ja seurakunnan perheasiain neuvottelukeskuksen kanssa. Saavutettavuutta parantaa monikulttuurinen MONIKU-ohjaus. Erinomaisena lisänä palveluihin on mm. Koivukylän avoin kohtaamispaikka. Meillä on rakenne, joka toimii – mutta vain jos siihen uskalletaan panostaa. Etäohjeet ja netin kasvatusvinkit eivät riitä silloin, kun vanhempi on väsynyt, yksin ja hämmentynyt. Tarvitaan omahoitaja, ei ohjekirjaa tai etäohjausta. Omahoito ja netin ohjeistusten hyödyntäminen vaativat kohtuullisia voimavaroja. Asiantuntijat eivät myöskään toivo isoja fyysisiä perhekeskuksia toimivien neuvoloiden tilalle.

Vanhemmuuden kansalaistaito: ruutuajan hallinta

Yhä useampi neuvola on alkanut ohjeistaa vanhempia myös ruutuajan suhteen – ja hyvä niin! Dosentti Anneli Kylliäinen on osuvasti todennut, että ruutuajan säätely on kansalaistaito. Lapsen digikäyttäytymiseen vaikutetaan vanhemman digitaidoilla – ei vain teknisillä, vaan kasvatuksellisilla. Neuvolan kautta kaikille perheille voidaan antaa realistisia, lempeitä ja tutkimukseen pohjautuvia neuvoja ruutuajan hallintaan, liikunnallisen elämäntavan omaksumiseen tai lukemisen vahvistamiseen perheissä. Ei syyllistäen, vaan arvostavasti tukien ja ennaltaehkäisevästi.

Unelma nuorisoneuvolasta

MLL:n vanhempainnetti ja verkkopohjainen nuorisoneuvola ovat olemassa olevia erinomaisia alustoja itseohjautuvaan tiedon etsintään. Yhä useampi perhe haaveilee jostakin, mitä meillä ei vielä ole – nuorisoneuvolasta. Paikasta, jossa perheet voisivat käydä säännöllisesti tarkistamassa, miten nuoren kanssa menee. Ei vain lapsella, vaan koko perheellä. Vanhemmuuden paineiden keskellä, sitä tarvitaan enemmän kuin koskaan.

Tätä minä kannatan ja tarkoitan, kun kirjoitan: Vanhemmuuden tuki kuntoon. Neuvola ei ole menneisyyden jäänne – se on tulevaisuuden peruskallio.

Jenni Karemo
Kirjoittaja on vantaalainen aluevaaliehdokas (Vantaa-Keravan hyvinvointialue).