Ehdokaskynä: Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella tarvitaan konkreettisia toimenpiteitä palveluiden parantamiseksi

Hyvinvointialueuudistus on sujunut onnistuneesti, ja palveluissa on tapahtunut merkittäviä parannuksia. Terveysasemille kiireettömissä asioissa yhteyttä ottaneista potilaista 75 % sai hoitoa joko heti ensikontaktissa tai hoitotakuun mukaisessa määräajassa. Mielenterveyspalveluissa kiireettömään hoitoon pääsi vuoden lopulla 88 % potilaista 14 vuorokauden sisällä, kun vastaava osuus oli vuonna 2023 vain 50 %. Sairaalapalveluiden toimintaa on tehostettu hyvän johtamisen ja osaavan henkilöstön ansiosta, mikä on lyhentänyt hoitojaksoja ja lisännyt hoidettujen potilaiden määrää 19 % edellisvuoteen verrattuna. Perheneuvolapalvelut ovat toimineet sujuvasti koko vuoden ajan, mutta lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikössä kasvava palveluntarve on pidentänyt odotusaikoja syksyllä.

Palveluiden kehittämisessä on saavutettu edistystä, mutta uudistuksia on jatkettava. Vantaan ja Keravan tavoitteena on tarjota asukkailleen Suomen parhaat sosiaali- ja terveyspalvelut. Tämän saavuttamiseksi on kehitettävä omalääkärimallia, joka on todistetusti tehokkain tapa järjestää perusterveydenhuolto. Euroopassa vain Suomessa ja Ruotsissa ei ole käytössä tätä mallia, ja molemmissa maissa on myös suuria haasteita hoitoon pääsyssä. Tutkimukset osoittavat, että saman yleislääkärin hoitaessa potilasta sairastuvuus ja kuolleisuus vähenevät, hoidon laatu paranee, terveydenhuollon kustannukset pienenevät ja potilastyytyväisyys kasvaa merkittävästi.

Vantaan ja Keravan asukkailla on oikeus tasa-arvoiseen ja oikea-aikaiseen hoitoon. Omalääkärimalli voidaan toteuttaa joustavasti eri tavoin, kunhan hoidon saatavuus ja hoiton jatkuvuus paranevat. Esimerkiksi Norjassa noin 80 % omalääkäreistä toimii yrittäjinä ja 20 %  työsuhteessa julkiseen työnantajaan. Vantaan ja Keravan alueella on otettava käyttöön monipuoliset omalääkärimallit, jotta jokainen asukas saa tarvitsemansa hoidon ilman pitkiä odotusaikoja.

Erityisesti lasten ja nuorten psyykkinen pahoinvointi on lisääntynyt huolestuttavasti viime vuosina. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella lasten ja nuorten psyykkisen hyvinvoinnin yksikkö aloitti toimintansa vuonna 2024, ja palveluiden kysyntä kasvoi nopeasti, mikä johti ruuhkautumiseen loppuvuodesta. Ennaltaehkäisevän tuen kehittäminen on avainasemassa ongelmien hallinnassa. Perheiden varhaisen tuen mallia tulee vahvistaa, sillä lapsuuden ensimmäiset 1000 päivää hedelmöityksestä lähtien muovaavat yksilön tulevaisuutta merkittävästi. Haavoittavat ja kuormittavat kokemukset voivat vaikuttaa lapsen kognitiiviseen kehitykseen ja stressinsäätelyjärjestelmään. Vanhemmuuden tukeminen on tutkitusti yksi vaikuttavimmista keinoista ehkäistä lasten ongelmia.

Neuvolapalveluiden kehittäminen on tärkeä osa ennaltaehkäisevää työtä. Perinteinen raskauden aikainen perhevalmennus antaa vanhemmille hyvät lähtökohdat, mutta tuki ei saa loppua lapsen syntymään. Neuvoloihin tarvitaan perhevalmennusohjelma, joka jatkuu aina lapsen kolmivuotispäivään asti. Tämä mahdollistaa varhaisen tuen ja neuvonnan tarjoamisen perheille, joilla on erilaisia tarpeita – osalle tiiviimmin ja osalle kevyempänä tukipakettina. Suomen neuvolajärjestelmä on kansainvälisesti arvostettu, mutta sen on kehityttävä vastaamaan nykypäivän haasteisiin. Hyvä neuvola mukautuu asiakkaidensa tarpeisiin ja tukee lasten sekä perheiden hyvinvointia tehokkaasti.

Saavuttaakseen tavoitteensa laadukkaista ja tasa-arvoista palveluista Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen on tärkeää panostaa pitkäjänteiseen kehittämiseen. Terveyspalveluiden sujuvuus, ennaltaehkäisevän tuen vahvistaminen ja omalääkärimallin käyttöönotto ovat keskeisiä keinoja parantaa asukkaiden hyvinvointia ja varmistaa, että jokainen saa tarvitsemansa avun oikeaan aikaan.

Marja Ahava
Kirjoittaja on vantaalainen aluevaaliehdokas (Vantaa-Keravan hyvinvointialue).