Hyvinvointialueiden taloutta tulee tasapainottaa järkevästi

Hyvinvointialueiden taloudellinen tilanne on vähintäänkin haastava. Suurimmalla osalla alueista on jouduttu karsimaan palveluja sekä luopumaan useista toimipisteistä.  

Monilla alueilla terveydenhuollon toimipisteet ovat toimineet kuntien omistamissa kiinteistössä. Useista toimipisteistä on luovuttu keskittämällä palveluja pienempiin tiloihin. Näin on saatu vuokrakustannuksia pienennettyä ja saatu säästöä.  

Lisäksi monia aiemmin ostettuja palveluja on suunniteltu alkaa tuottaa omana toimintana. Tällöin tarvitaan lisätilaa missä toimia. 

Palvelujen tarve ei ole vähentynyt vaan päinvastoin. Erityisesti ikäihmisten palveluja tarvitaan lisää. 

Tehtävissä ratkaisuissa tulee olla tarkkana. Hyvinvointialueiden investointisuunnitelmat ovat mittavia. On suunnitelmia rakentaa uusia toimipisteitä, jotka alue omistaa tai sitoutua pitkäaikaiseksi vuokralaiseksi toisen omistamiin tiloihin.  Järjestelyjä on tarkoitus toteuttaa lainarahalla. Alueet ovat hakeneet näihin lainanottovaltuuksia valtiolta. Uhkana on, että alueet velkaantuvat liikaa näiden toimenpiteiden seurauksena.  

Hyvinvointialueilla ei ole mahdollisuutta lisätä tuloja kuin nimellisesti ja sekin korottamalla palvelumaksuja.  

Jotta talous saadaan tasapainoon, niin säästötoimenpiteiden lisäksi velanottoa tulee välttää. Lainaraha ei ole ilmaista ja se rasittaa alueiden taloutta pitkään tulevaisuuteen. 

Palvelujen turvaamiseksi on tehtävä kustannustehokkaita ratkaisuja kuten liikkuvien palvelujen lisäämistä. On myös osattava katsoa tulevaisuuteen. Miten palvelujen tarve muuttuu ja mitä palveluja on järkevää tuottaa itse ja mitä palveluja on järkevää ostaa. Ostopalveluja on järkevää käyttää täydentävinä palveluina silloin kun on tiedossa, että samaa palvelua ei tarvita enää lähitulevaisuudessa niin paljoa. Lyhytaikaisiin tarpeisiin ei kannata sitoa hyvinvointialueen pääomaa. 

Annika Kokko
Keski-Uudenmaan aluehallituksen jäsen, konsernijaoston puheenjohtaja