Uusimaa on sotilaallisen liikkuvuuden selkäranka

Maailma ympärillämme on poikkeuksellisen levoton, ja turvallisuudesta puhutaan enemmän kuin pitkään aikaan.

Juuri tällaisessa tilanteessa korostuu tarve malttiin ja pitkäjänteisyyteen. Puolustusta ja turvallisuutta ei rakenneta yksittäisillä reaktioilla, vaan ratkaisuilla, jotka kestävät aikaa ja vahvistavat koko yhteiskuntaa.

Sotilaallinen liikkuvuus on tässä keskeinen kysymys – ja Uusimaa sen kiistaton ydin. Alueella asuu joka kolmas suomalainen, ja se tuottaa 39 prosenttia maan bruttokansantuotteesta.

Uusimaa on myös Suomen tärkein logistinen solmukohta ja portti Eurooppaan: alueella sijaitsee kaksi Suomen kolmesta suurimmasta satamasta, joiden kautta kulkee merkittävä osa maamme tavaraliikenteestä. Uudenmaan merkitys Suomen huoltovarmuudelle ja kokonaisturvallisuudelle on ratkaiseva.

Uudenmaan satamat, raideliikenne, päätieverkko ja lentoasema muodostavat kokonaisuuden, jonka toimivuus ratkaisee Suomen kyvyn vastaanottaa ja tarjota apua. Helsinki-Vantaan lentoasema on tässä kokonaisuudessa keskeinen. Se on paitsi kansainvälisen liikenteen solmukohta myös kriittinen infrastruktuurikohde sotilaallisen liikkuvuuden, huoltovarmuuden ja puhtaan siirtymän näkökulmasta. Sen saavutettavuus, kapasiteetti ja yhteydet muuhun liikenneverkkoon ovat paitsi turvallisuuskysymyksiä, myös avaimia Suomen kasvun vauhdittamiseksi.

Satamien rooli on yhtä lailla tärkeä. Helsingin ja Kilpilahden satamat ovat huoltovarmuuden kannalta kriittisiä, ja Hangon satama myös sotilaallisen liikkuvuuden näkökulmasta avainasemassa. Hanko–Hyvinkää-radan ja valtatie 25:n parantaminen, Rantaradan vahvistaminen sekä Länsirata eivät ole erillisiä liikennehankkeita, vaan osa samaa strategista kokonaisuutta, jossa turvallisuus, talouskasvu ja Euroopan kytkeytyminen Suomeen kohtaavat.

Euroopan unioni valmistelee parhaillaan uutta, noin 2 000 miljardin euron budjettia, josta rajat ylittävään sotilaalliseen liikkuvuuteen ollaan kohdentamassa noin 17,7 miljardia euroa. Kyseessä on merkittävä mahdollisuus Suomelle ja erityisesti Uudellemaalle.

Uusimaa tarvitsee investointeja siltojen kantavuuteen, raideyhteyksiin, satamiin ja lentoasemaan. Kyse on kestävistä liikenneratkaisuista, jotka tukevat ilmastotavoitteita ja kilpailukykyä ja samalla varmistavat, että sotilaallinen liikkuvuus toimii kaikissa tilanteissa. Eurooppalaisten liikenneyhteyksien on ulotuttava Etelä-Suomeen, ja yhteyksien Nato-liittolaisiin, esimerkiksi Baltian suuntaan, on toimittava saumattomasti.

EU:ssa parhaillaan tehtävät ratkaisut määrittävät unionin seuraavan seitsemän vuoden budjetin.

Nyt on Suomen aika vaikuttaa Euroopassa laajalla rintamalla ja määrätietoisella otteella. Siksi meidän on asetettava selkeät prioriteetit hankkeille, joille EU:n jopa 50 prosentin rahoitusta tavoitellaan. Uudenmaan keskeisten infrastruktuurihankkeiden on oltava näiden prioriteettien kärkisijoilla, sillä niiden vaikutukset ulottuvat koko Suomen kasvuun, huoltovarmuuteen ja turvallisuuteen – kohdistuivat investoinnit sitten satamien kehittämiseen, Lentoradan rakentamiseen tai meri- ja tietoliikennekaapelien suojaamiseen, joista merkittävä osa kulkee Uudenmaan merialueella.

Kyse on kansallisesta ja eurooppalaisesta turvallisuus- ja kilpailukykypolitiikasta, jonka toimivuus mitataan juuri Uudellamaalla – alueella, joka muodostaa Suomen ja NATO-liittolaisten keskeisen tuki- ja puolustusalueen itään.

Jarno Limnell
maakuntahallituksen pj. (kok), kansanedustaja

Ulla Kaukola
maakuntahallituksen 1. vpj. (sd), Vantaan kaupunginhallituksen pj.

Silvia Modig
maakuntahallituksen 2. vpj. (vas), Helsingin kaupunginhallituksen jäsen