Kun vastuullisuus muuttuu rangaistukseksi
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta kuuluu hyviä uutisia. Vuoden 2025 tulos oli vahvasti ylijäämäinen, ja alue onnistui ensimmäisenä hyvinvointialueena Suomessa kattamaan aiempien vuosien alijäämät. Myös HUS onnistui viime vuonna merkittävässä talouden tasapainotuksessa, mikä vahvisti osaltaan myös Länsi-Uudenmaan tulosta.
Tämä ei ole tapahtunut itsestään. Taustalla on ollut vaikeita päätöksiä, toiminnan tehostamista ja määrätietoista johtamista. Länsi-Uudellamaalla menoja on sopeutettu etupainotteisesti valtion rahoituksen tasolle, ja alue on onnistunut siinä paremmin kuin moni uskoi mahdolliseksi. Samalla on pystytty luomaan pohjaa sille, että tulevina vuosina voidaan tehdä myös strategisia panostuksia palveluiden kehittämiseen.
Talouden tasapainottamisen rinnalla Länsi-Uudellamaalla on kuitenkin onnistuttu myös uudistamaan palveluja ja parantamaan niiden saatavuutta, vaikka kaikissa palveluissa tavoitteeseen ei ole vielä päästy ja osa ihmisistä joutuu edelleen odottamaan liian pitkään. Sama koskee erikoissairaanhoitoa: vaikka HUS on onnistunut parantamaan hoitoon pääsyä, Valvira katsoi viime syksynä tilanteen edelleen niin vakavaksi, että asetti HUS-yhtymälle 8,5 miljoonan euron uhkasakon kiireettömään erikoissairaanhoitoon pääsyn lainvastaisista viiveistä.
Juuri siksi on niin vaikea hyväksyä nyt esitettyä sote-rahoituksen muutosta. Sen sijaan, että vastuullisesta taloudenpidosta palkittaisiin, Uuttamaata ollaan rankaisemassa. Nyt esitetty soterahoituksen kolmannen vaiheen rahoitusmalli leikkaisi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta pysyvästi yli 50 miljoonaa euroa vuosittain, vaikka alue on jo valmiiksi yksi maan niukimmin rahoitetuista hyvinvointialueista. Samalla leikattaisiin myös HUSin toimintaedellytyksiä, sillä HUS saa valtaosan rahoituksestaan Uudenmaan hyvinvointialueilta ja Helsingin kaupungilta. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen arvion mukaan Husille tulee noin 70 miljoonaa euroa lisäsopeutuksen tarvetta vuosittain, jos säästöjen painopiste säilyy Uudellamaalla.
Ongelma on periaatteellinen ja vakava. Länsi-Uudellamaalla talouden tasapainottamiseen tartuttiin ajoissa. Päätöksiä tehtiin, jotta palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Jos seurauksena on, että onnistumisesta seuraa rahoituksen heikentyminen, järjestelmä lähettää täysin väärän viestin: uudistaa ei kannata, säästää ei kannata, vastuuta ei kannata kantaa.
Tämä on väärin paitsi hyvinvointialueen myös asukkaiden näkökulmasta. Länsi-Uusimaa kasvaa, ikääntyy, monikielistyy ja kaupungistuu nopeasti. Palvelutarve ei ole vähenemässä, vaan muuttumassa entistä vaativammaksi. Siksi alueen rahoituksen pitäisi perustua todelliseen palvelutarpeeseen ja tulevaisuuden haasteisiin, ei siihen, että täällä on onnistuttu tekemään vaikeita mutta oikeita ratkaisuja.
Länsi-Uusimaa on osoittanut, että uudistuksia voidaan tehdä ja taloutta voidaan tasapainottaa. Sen pitäisi olla esimerkki muille. Rohkeita uudistajia ei pidä rankaista. Heitä pitää kannustaa.
Anna Sahiluoma
Kirjoittaja on kokoomuksen aluevaltuustoryhmän puheenjohtaja ja aluevaltuutettu Kirkkonummelta.
Kolumni on alunperin julkaistu aluevaltuustoryhmän Sinituuli-lehdessä.