Droonit herättävät huolta – siksi tarvitaan tietoa ja rauhallisuutta
Droonit ovat nousseet viime viikkoina voimakkaasti suomalaiseen turvallisuuskeskusteluun. Moni on nähnyt uutisia Suomen ilmatilaan harhautuneista miehittämättömistä ilma-aluksista, viranomaisten varoituksista ja kasvavasta huolesta. Samalla on tärkeää pitää keskustelu tasapainoisena ja rauhallisena. Droonit eivät ole automaattisesti uhka, mutta niiden määrän kasvaessa myös turvallisuuteen liittyvät kysymykset korostuvat väistämättä.
Miehittämätön ilmailu lisääntyy kaikkialla maailmassa erittäin nopeasti. Droonit ovat jo osa normaalia arkea. Niitä käytetään viranomaistoiminnassa, pelastustehtävissä, rakentamisessa, maanmittauksessa, maataloudessa, logistiikassa, valokuvauksessa ja harrastustoiminnassa. Suomessakin tuhannet ihmiset käyttävät drooneja täysin vastuullisesti ja laillisesti.
Samalla turvallisuusympäristömme on muuttunut. Ukrainan sota on osoittanut koko maailmalle, miten merkittävä osa nykyaikaista turvallisuutta miehittämättömät järjestelmät ovat. Droonit voivat toimia tiedustelussa, valvonnassa, häirinnässä ja pahimmillaan myös hyökkäyksissä. Siksi myös Suomessa tilanteita seurataan nyt aivan uudella tarkkuudella.
On realistista arvioida, että yksittäisiä drooneja harhautuu Suomeen jatkossakin. Syitä voi olla monia. Kyse voi olla teknisestä viasta, sääolosuhteista, suunnistusongelmista tai tarkoituksellisesta toiminnasta. Jokainen tapaus tutkitaan huolellisesti. Samalla on tärkeää ymmärtää yksi keskeinen asia: yksittäinen droonihavainto ei automaattisesti tarkoita vaaraa kansalaisille.
Suomen turvallisuudesta huolehditaan kaikissa tilanteissa. Viranomaiset toimivat nopeasti ja tehokkaasti myös viimeisimmässä tilanteessa, jossa mahdollinen drooniuhka havaittiin. Suomen ilmatilaa ei loukattu, eikä tilanteesta aiheutunut vaaraa suomalaisille. Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos, poliisi ja muut turvallisuusviranomaiset seuraavat ilmatilannetta ympärivuorokautisesti ja kehittävät jatkuvasti kykyään havaita, tunnistaa ja tarvittaessa torjua miehittämättömiä ilma-aluksia. Julkisuuteen ei luonnollisestikaan kerrota kaikkea siitä, mitä kulisseissa tehdään, mutta kansalaisten on hyvä tietää, että turvallisuustyö on jatkuvaa ja erittäin vakavasti otettua.
Juuri siksi kansalaisten toimintaohjeet ovat tärkeä osa kokonaisturvallisuutta. Jos Suomessa annetaan droonivaroitus, jokaisen on tiedettävä, miten toimitaan. Tilanteessa ei pidä jäädä seuraamaan tapahtumia ulos eikä lähteä kuvaamaan mahdollista droonia. Ensimmäinen ja tärkein ohje on siirtyä sisätiloihin ja seurata viranomaisten tiedotteita.
Sisällä kannattaa pysyä poissa ikkunoiden läheisyydestä. Jos on ulkona, tulee hakeutua rauhallisesti mahdollisimman nopeasti suojaan tai sisätiloihin. Kyse on normaalista turvallisesta toiminnasta poikkeustilanteessa. Sama toimintamalli tunnetaan monista muistakin vaaratilanteista: ensin suojaan, sitten tieto viranomaisilta.
Viranomaisten viestintää kannattaa seurata erityisesti 112 Suomi -sovelluksesta, viranomaisten verkkosivuilta, radiosta ja televisiosta. Suomessa turvallisuusviranomaisiin voi luottaa. Tietoa annetaan heti, kun sitä voidaan turvallisesti julkaista.
Yksi tärkeimmistä ohjeista liittyy myös uteliaisuuteen. Nykyisessä some-ajassa monella on ensimmäinen ajatus ottaa puhelin esiin ja alkaa kuvata tapahtumia. Droonivaroituksen aikana näin ei pidä toimia. Ulkona liikkumista on vältettävä ja oma turvallisuus asetettava aina etusijalle.
Jos kansalainen näkee epäilyttävän droonin esimerkiksi lentokieltoalueella, viranomaiskohteen läheisyydessä tai kriittisen infrastruktuurin tuntumassa, oikea toimintatapa on ilmoittaa asiasta hätänumeroon 112. Sama koskee maahan pudonnutta tai hylätyltä näyttävää laitetta. Siihen ei saa koskea eikä sitä pidä mennä tutkimaan läheltä. Viranomaiset arvioivat tilanteen ja hoitavat jatkotoimet.
Viimeisin tilanne osoitti myös sen, että väestön laaja varoittaminen oli perusteltua, mutta tiedottamisessa on edelleen parannettavaa. Moni suomalainen joutui vaaratiedotteen jälkeen itse arvioimaan, voiko esimerkiksi töihin lähteä normaalisti vai ei. Näin ei voi jatkossa tapahtua. Viranomaiset on ohjeistettu käymään toimintamallit välittömästi läpi ja korjaamaan havaitut puutteet.
Suomeen tullaan ottamaan käyttöön uusi cell broadcast -järjestelmä, jonka avulla vaaratiedotteet voidaan lähettää nopeasti ja suoraan jokaisen suomalaisen puhelimeen. Orpon hallitus kohdensi järjestelmän rakentamiseen kuusi miljoonaa euroa jo vuosi sitten puoliväliriihessä. Järjestelmä on saatava käyttöön mahdollisimman nopeasti. Turvallisuusympäristö muuttuu nyt liian nopeasti siihen, että kriittiset viestintäratkaisut voivat odottaa vuosia.
Keskustelussa on myös hyvä muistaa psykologinen näkökulma. Droonit herättävät helposti huolta juuri siksi, että ne ovat näkyvä ja konkreettinen symboli muuttuneesta turvallisuusympäristöstä. Sosiaalisessa mediassa huhut ja epävarmat tiedot voivat levitä nopeasti. Siksi rauhallisuus, harkinta ja viranomaistiedotteiden seuraaminen ovat entistä tärkeämpiä.
Yhteiskuntamme turvallisuus rakentuu lopulta monesta tekijästä: viranomaisten osaamisesta, teknologisesta kehityksestä, hyvästä varautumisesta ja kansalaisten luottamuksesta. Suomessa nämä asiat ovat kansainvälisesti korkealla tasolla. Samalla meidän on hyväksyttävä, että maailma ympärillämme muuttuu nopeasti. Miehittämätön ilmailu tulee lisääntymään tulevina vuosina merkittävästi niin siviili- kuin turvallisuuskäytössäkin.
Siksi drooneista tullaan puhumaan paljon myös tulevaisuudessa. Olennaista on, että keskustelu pysyy rauhallisena, tietoon perustuvana ja ratkaisukeskeisenä. Turvallisuus ei synny pelottelusta vaan siitä, että yhteiskunta toimii, viranomaiset ovat valppaina ja kansalaiset tietävät miten erilaisissa tilanteissa toimitaan.
Suomessa varaudutaan tällaisiin tilanteisiin jatkuvasti. Tärkeintä on pysyä rauhallisena, toimia ohjeiden mukaan ja seurata viranomaisten viestintää.
Jarno Limnell
Kansanedustaja, Sotatieteiden dosentti