Pelko ei kuulu yhteenkään kotiin
Lähisuhdeväkivalta koskettaa yhteiskuntaa laajasti, mutta jää usein piiloon. Se ei aina näy ulospäin eikä ole helposti tunnistettavaa. Usein kyse on henkisestä väkivallasta, kontrolloinnista ja uhkailusta, jotka kehittyvät vähitellen osaksi arkea.
Tutkimusten mukaan lähisuhdeväkivalta on sukupuolittunutta. Vakavimman ja toistuvan väkivallan uhrit ovat useimmiten naisia, ja tekijät miehiä. Samalla on tärkeää tunnistaa, että väkivalta voi kohdistua kehen tahansa. Siksi palveluiden tulee olla saavutettavia kaikille.
Turvakoti tarjoaa turvaa kriisitilanteessa
Kävin tutustumassa Turvakoti Pellasen toimintaan, ja vierailu konkretisoi turvakotien merkityksen.
Turvakoti tarjoaa turvallisen asumisen, kriisiapua ja tukea tilanteessa, jossa oma tai lasten turvallisuus on vaarantunut. Kyse ei ole pelkästään majoituksesta, vaan kokonaisuudesta, jossa asiakkaan tilanne, turvallisuus ja jatkopolku käydään läpi yksilöllisesti.
Vierailulla korostui työn vaativuus. Turvakodissa kohdataan ihmisiä elämän vaikeissa tilanteissa, ja työ edellyttää vahvaa ammatillista osaamista sekä ympärivuorokautista valmiutta vastata avun tarpeeseen.
Paikkoja tarvitaan lisää
Suomessa on tällä hetkellä 28 turvakotia ja noin 243 perhepaikkaa. Euroopan neuvoston suosituksen mukaan paikkoja tulisi olla yksi perhepaikka 10 000 asukasta kohden.
Tämän perusteella Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelta puuttuu noin 38 turvakotipaikkaa.
Tarve näkyy myös käytännössä. Turvakoti Pellaksen käyttöaste oli vuonna 2025 104 prosenttia, ja 377 henkilöä jouduttiin ohjaamaan toiseen turvakotiin paikkojen puutteen vuoksi.
Keski-Uudellamaalla tilanne on vielä haastavampi. Alueella ei ole omaa turvakotia, vaan palvelu sijaitsee Keravalla toisen hyvinvointialueen puolella. Keskustelu oman turvakodin tarpeesta on perusteltua.
Lisärahoitus on tärkeää
Turvakotien rahoitusta on lisätty, ja vuodelle 2026 paikkamäärää kasvatetaan valtakunnallisesti. Tämä on tervetullut ja tarpeellinen päätös.
Tarve ei kuitenkaan ole poistunut. Uudellamaalla väestö kasvaa, ja samalla kasvaa myös palveluiden kysyntä. Lisäpaikkoja tarvitaan edelleen.
Turvakodin rinnalle tarvitaan muuta tukea
Turvakoti auttaa silloin, kun tilanne on jo kriisiytynyt. Sen rinnalla tarvitaan ennaltaehkäisevää työtä ja matalan kynnyksen palveluita.
Lähisuhdeväkivalta koskettaa koko perhettä. Tukea tarvitsee väkivallan kokija, mutta myös tekijä, jotta väkivallan kierre voidaan katkaista. Myös lasten turvallisuus ja hyvinvointi on huomioitava.
Usein kyse ei ole poikkeuksellisista tilanteista, vaan tavallisista perheistä, joissa ongelmat ovat kehittyneet vähitellen.
Kehittämistarpeita on myös rikosprosessien sujuvuudessa. Prosessit ovat pitkiä, rikosilmoituksia tehdään vähän ja tekijöiden kanssa tehtävää työtä tarvitaan lisää.
Avun pitää löytyä ajoissa
Turvakotien vahvuus on, että apua saa nopeasti, maksutta ja ilman byrokratiaa. Palveluihin voi hakeutua kuka tahansa, ja niiden saavutettavuuteen on panostettu.
Keskeinen kysymys on kuitenkin, löytävätkö kaikki apua ajoissa.
Tarvitaan enemmän tietoisuutta lähisuhdeväkivallasta, aktiivista puheeksi ottamista eri palveluissa sekä matalan kynnyksen tukea. Avun saamisen ei pitäisi riippua siitä, osaako ihminen itse etsiä oikean palvelun.
Työtä on jatkettava
Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityinen asia, vaan vakava yhteiskunnallinen ongelma.
Turvakodit ovat tärkeä osa palvelujärjestelmää, mutta niiden rinnalle tarvitaan myös toimivia ennaltaehkäiseviä palveluita, varhaista tukea ja sujuvia hoitopolkuja.
Tavoitteen pitäisi olla yksinkertainen: jokaisen on saatava apua silloin, kun sitä tarvitsee.
Lähteet
Jenni Lemercier, Turvakoti Pellas
Omavalvontasuunnitelma Pellas 2026
Turvakotipalvelut-diasarja
Karoliina Mäkäräinen
Aluevaltuutettu | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Kaupunginvaltuutettu, liikunta- ja hyvinvointilautakunnan jäsen | Espoo