Edelläkävijä ei saa pysähtyä: Länsi-Uusimaa jatkaa määrätietoista uudistamista 

Vahva nykytila ei takaa huoletonta tulevaisuutta. Kokoomus haluaa edelleen parantaa hyvinvointialueen juoksua. 

Länsi-Uusimaa on hyvinvointialueiden mittapuulla erinomainen usealla, erityisesti taloudellisella mittarilla mitattuna. Edelläkävijyyteen ei silti ole varaa tuudittautua. 

Aluehallituksessa katse on tiukasti juuri käynnistyneen strategiakauden läpiviemisessä. Aluehallituksen kokoomuslaisen jäsenen Anna Pelkosen mukaan nyt on varmistettava, että strategia saadaan vietyä käytäntöön suunnitellusti. 

Keskeisiä tavoitteita ovat muun muassa lasten ja nuorten palvelujen vahvistaminen, hoidon jatkuvuuden parantaminen sekä teknologian nykyistä laajempi hyödyntäminen. Pelkonen nostaa erityisesti esiin omalääkäri-omahoitaja-mallin. 

– Tavoitteena on, että vuoden 2026 loppuun mennessä 20 prosentilla Länsi-Uudenmaan väestöstä on nimetty omalääkäri ja omahoitaja, jotka koordinoivat asiakkaan hoitopolkuja. Käytössä ovat läsnäolovastaanoton lisäksi etävastaanotto, chatit ja puhelinsoitot. 

Mallin uskotaan parantavan hoidon laatua ja vähentävän kustannuksia.  

– Malli parantaa pitkäaikaissairauksien hoitoa, lisää asiakastyytyväisyyttä, vähentää päivystystarvetta ja sairaalahoitoja sekä hillitsee erikoissairaanhoidon ja terveydenhuollon kustannuksia. 

Samaan aikaan käynnissä on mittava tietojärjestelmäuudistus.  

– Hyvinvointialueen aloittaessa alueella oli käytössä 36 eri järjestelmää. On valtava uudistus päästä työskentelemään jatkossa yhdessä järjestelmäkokonaisuudessa, Pelkonen toteaa viitaten Lifecare-järjestelmän käyttöönottoon.  

Valtakunnallisesti vertailtuna vahva 

Taloudellisesti Länsi-Uusimaa on poikkeuksellisessa asemassa. Alue on onnistunut kattamaan aiemmat alijäämänsä ja teki vuonna 2025 ylijäämäisen tuloksen. Valtion tasolla päätettävien suunniteltujen rahoitusmallimuutosten takia hyvinvointialueen rahoituksen tulevaisuus on kuitenkin vielä epäselvä. 

Palvelutuotannossakin on edistytty, mutta haasteita riittää edelleen. Hoitoon pääsy ei toteudu kaikilta osin tavoitteiden mukaisesti ja erikoissairaanhoidon jonot ovat edelleen liian pitkiä. Digitaalisen asioinnin Lunna-digialusta on onneksi nopeuttanut yhteydensaantia ja nyt lähes 40 prosenttia alueen asiakkaista hyödyntää sitä asioinnissaan. 

Aluehallituksen työskentelyä Pelkonen kuvaa rakentavaksi.  

– Koen, että Länsi-Uudenmaan vahvuus on yhteinen tahtotila ja luottamus luottamushenkilöiden, viranhaltijoiden ja henkilöstön välillä. 

Tehtävä on hänen mukaansa myös henkilökohtaisesti merkityksellinen.  

– Koen aluehallituksen jäsenyyden erittäin opettavaiseksi, mielenkiintoiseksi ja merkitykselliseksi. 

Yksi kasvavista huolenaiheista on lapsiperheköyhyys. Pelkosen mukaan ilmiöllä on kauaskantoiset vaikutukset, sillä tutkimustieto osoittaa, että lapsuudessa koettu taloudellinen niukkuus heikentää koulumenestystä ja mielenterveyttä sekä lisää työttömyyden riskiä. 

Hyvinvointialue on jo käynnistänyt toimenpiteitä tilanteen ratkaisemiseksi. Niillä pyritään turvaamaan perheiden asuminen ja toimeentulo, tukemaan vanhempien työllistymistä ja jaksamista sekä tarjoamaan matalan kynnyksen palveluja. Myös rikollisuuden syntymistä halutaan ehkäistä. 

Ikääntymisen haaste 

Väestön ikääntyminen tuo omat paineensa palvelujärjestelmälle. Pelkosen mukaan yli 75-vuotiaiden määrän kasvu näkyy jo palvelutarpeessa. Ratkaisuksi haetaan erityisesti kotona asumisen tukemista. Palveluiden kehittämisen keskiössä on ollut asiakkaiden oikea-aikaisten ja oikein mitoitettujen palveluiden toteuttaminen. 

Konkreettisia toimia on jo tehty, kuten ikäneuvolan toiminnan käynnistäminen, omaishoidon kehittäminen, yhteisöllisen asumisen lisääminen ja turvapalveluiden uudistaminen. Lopputulokseksi haetaan kokonaisuutta, jossa palvelut tukevat ikäihmisten arkea mahdollisimman pitkään omassa kodissa. 

– Ikäihmisten hoidossa tavoitteena on turvata arvokas vanhuus, jossa palvelut ovat yksilöllisiä, laadukkaita, oikea-aikaisia ja inhimillisiä, aluehallituksen kokoomuslaisjäsen kiteyttää ja lisää, että laiminlyönteihin on puututtava tiukasti.  

Pelkonen muistuttaa, että vaikka Länsi-Uusimaa on profiloitunut sote-uudistuksen edelläkävijänä, kehitystyötä on jatkettava määrätietoisesti.  

– Nyt pitäisi jatkaa palvelujen rohkeaa uudistamista, jotta palvelut ovat vaikuttavia, saavutettavia ja taloudellisesti kestäviä myös tulevaisuudessa, hän päättää. 

Teksti: Akseli Lehtonen

Artikkeli on julkaistu alunperin aluevaltuustoryhmän Sinituuli-lehdessä 1/2026.