Mitä vuoden 2025 tilinpäätös ja arviointikertomus kertovat Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueesta?
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen vuoden 2025 tilinpäätös ja tarkastuslautakunnan arviointikertomus tarjoavat tärkeän tilannekuvan siitä, missä hyvinvointialue nyt on ja millaisia kehittämiskohteita tuleville vuosille jää.
Ensimmäiset vuodet ovat olleet uuden rakentamista. On yhdistetty organisaatioita, toimintatapoja, tietojärjestelmiä ja palveluita. Samalla on pitänyt huolehtia siitä, että ihmiset saavat tarvitsemansa avun joka päivä.
Siihen nähden kokonaiskuva on monella tavalla myönteinen.
Hyvinvointialue onnistui tasapainottamaan talouttaan odotettua nopeammin. Myös tarkastuslautakunta arvioi, että strategisia tavoitteita on pääosin saavutettu ja palveluiden uudistamista on viety eteenpäin.
Samalla arviointikertomus nostaa esiin tärkeän haasteen: miten pystymme osoittamaan aiempaa selkeämmin, mitä vaikutuksia tehdyillä uudistuksilla on ollut ihmisten arkeen ja palveluiden toimivuuteen?
Organisaatioita voidaan yhdistää, palveluita kehittää ja uusia toimintamalleja ottaa käyttöön. Lopulta kiinnostavaa on kuitenkin se, näkyvätkö muutokset asukkaan näkökulmasta.
Pääseekö nuori keskustelemaan ammattilaisen kanssa ajoissa?
Saako lapsiperhe tukea ennen kuin tilanne kriisiytyy?
Pääseekö ikäihminen hoitoon ilman kohtuutonta odottamista?
Saako yhteyden terveyspalveluihin silloin, kun sitä tarvitsee?
Näihin kysymyksiin meidän pitäisi pystyä vastaamaan entistä paremmin myös tulevina vuosina.
Arviointikertomuksessa kiinnitin erityisesti huomiota siihen, kuinka vahvasti siinä korostetaan ennaltaehkäisyä ja kuntien sekä hyvinvointialueen yhteistyötä.
Hyvinvointi rakentuu kodeissa, päiväkodeissa, kouluissa, harrastuksissa, työpaikoilla ja yhteisöissä. Siksi lasten, nuorten ja perheiden palveluissa yhteistyön toimivuus on ratkaisevaa.
Siksi hyvinvointialue ei voi onnistua yksin. Tarvitsemme toimivaa yhteistyötä kuntien, järjestöjen, seurojen, oppilaitosten ja muiden toimijoiden kanssa.
Tarkastuslautakunta nostaa esiin muun muassa opiskeluhuollon, perheneuvolan, lastensuojelun ja muiden lasten palveluiden yhteistyön kehittämistarpeita.
Samalla arviointikertomus muistuttaa siitä, ettei painopiste ole vielä siirtynyt riittävästi korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn.
Pidän tätä yhtenä tärkeimmistä havainnoista.
Tiedämme paljon siitä, mikä tukee hyvinvointia. Tiedämme myös, että ongelmien varhainen tunnistaminen ja oikea-aikainen tuki ovat sekä inhimillisesti että taloudellisesti järkeviä. Silti järjestelmä joutuu edelleen käyttämään suuren osan voimastaan tilanteisiin, joissa ongelmat ovat jo ehtineet kasautua.
Tilinpäätöksestä löytyy myös muistutus siitä, että työtä riittää edelleen. Hoitojonoja on yhä liikaa, lastensuojelun kuormitus kasvaa ja väestön ikääntyminen lisää palvelutarpeita tulevina vuosina. Myös henkilöstön jaksamiseen on syytä kiinnittää huomiota, vaikka henkilöstön saatavuudessa on nähty myönteistä kehitystä.
Vuoden 2025 tilinpäätös ja arviointikertomus antavat aihetta myös tyytyväisyyteen. Paljon on saatu aikaan lyhyessä ajassa.
Samalla ne haastavat arvioimaan entistä tarkemmin, miten tehdyt muutokset parantavat palveluiden saatavuutta, laatua ja vaikuttavuutta.
Tätä kysymystä meidän kannattaa tarkastella myös tulevina vuosina.
Karoliina Mäkäräinen
Aluevaltuutettu | Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue
Kaupunginvaltuutettu, liikunta- ja hyvinvointilautakunnan jäsen | Espoo