Pelko ei kuulu yhteenkään kotiin – turvakotien tilanne Uudellamaalla vaatii toimia 

Suomessa joka kolmas nainen on elämänsä aikana kokenut fyysistä tai seksuaalista väkivaltaa tai sen uhkaa. Lähisuhdeväkivalta on yleinen ja sukupuolittunut väkivallan muoto, joka jää herkästi piiloon. Petteri Orpon hallitus on määrätietoisesti tehnyt toimia lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi ja turvakotipaikkojen lisäämiseksi. Työtä on kuitenkin vielä tehtävänä. 

Lähisuhdeväkivalta on fyysistä, psyykkistä, seksuaalista tai taloudellista väkivaltaa, jota tekijä kohdistaa nykyiseen tai entiseen kumppaniin, perheenjäseneen tai muuhun läheiseen. Lähisuhdeväkivaltaa tapahtuu usein kodeissa ja se jää tyypillisesti piiloon. Usein uhrin koko lähipiiri altistuu väkivallan vaikutuksille. 

Tilastokeskuksen Sukupuolistunut väkivalta ja lähisuhdeväkivalta Suomessa 2021 -tutkimuksen mukaan naisiin kohdistuva väkivalta on hyvin yleistä Suomessa, ja jopa 47 prosenttia yli 15-vuotiaista naisista on kokenut elämänsä aikana fyysistä tai seksuaaliväkivaltaa. Suomen luvut väkivallan kokemisesta ovat muihin maihin verrattuna korkeita. 

Lähisuhdeväkivalta on sukupuolittunutta ja kohdistuu useimmin naisiin 

Sekä naiset että miehet kohtaavat väkivaltaa, mutta väkivalta on osin luonteeltaan erilaista. Miehet kohtaavat naisia useammin väkivaltaa tuntemattomien tai puolituttujen taholta, naiset puolestaan kohtaavat lähisuhdeväkivaltaa ja seksuaaliväkivaltaa enemmän kuin miehet.  

Kansanedustaja Pihla Keto-Huovisen mukaan tiedetään, että toistuva ja uusiutuva väkivalta parisuhteissa kohdistuu useimmin naisiin kuin miehiin. – Taustalla vaikuttavat syvään juurtunut sukupuolten välinen epätasa-arvo sekä käsitykset siitä, että naisen asema on alisteinen suhteessa mieheen. 

Lähisuhdeväkivalta ei ole yksityisasia  

Vain murto-osa lähisuhdeväkivallasta päätyy viranomaisten tietoon – kyse on vahvasti niin sanotusta piilorikollisuudesta, painottaa syyttäjätaustainen kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen. 

Keto-Huovinen jatkaa, kuinka lähisuhdeväkivallan ympärillä leijuu yhä voimakas häpeän tunne, joka estää uhreja puhumasta kokemastaan väkivallasta. – Ilmiö näyttäytyy erityisesti silloin, kun tekijä on läheinen ihminen, johon pitäisi voida luottaa. Julkisella keskustelulla on kuitenkin merkittävä rooli siinä, miten tätä ilmiötä ymmärretään ja kuinka uhreja kohdellaan. Avoin, syyllistämätön ja faktoihin perustuva puhe voi vähentää häpeää, lisätä tietoisuutta ja rohkaista väkivallan uhreja hakemaan apua. Samalla se murtaa haitallisia asenteita ja rakenteita, jotka ylläpitävät väkivaltaa, Keto-Huovinen päättää. 

Turvakodit tarjoavat apua lähisuhdeväkivallan uhreille 

Turvakotipalvelut on tarkoitettu kaikille lähisuhdeväkivaltaa tai sen uhkaa kokeneille henkilöille tai perheille. Turvakoti on paikka, jossa saa suojan väkivallalta ja apua väkivallan loppumiseksi. Turvakodissa tarjotaan akuuttiin tilanteeseen ammatillista tukea, neuvontaa ja ohjausta. 

Suomessa turvakotien toiminnasta ja rahoituksesta vastaa valtio, ja käytännön ylläpitäjinä toimivat pääasiassa järjestöt ja hyvinvointialueet. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos vastaa turvakotipalvelujen kokonaisuuden koordinoinnista, kehittämisestä ja palveluntuottajien valinnasta.  

Suomessa on tällä hetkellä 28 turvakotia, joissa on yhteensä 228 paikkaa. Uudellamaalla turvakoteja on Keravalla, Porvoossa, Raaseporissa, Espoossa ja Vantaalla. THL:n arvion mukaan turvakotipaikkoja tulisi lisätä. 

Petteri Orpon hallitus on määrätietoisesti kasvattanut turvakotien rahoitusta 

Hallitus on lisännyt turvakotien rahoitusta 3,45 miljoonalla eurolla vuodelle 2026. Kasvaneella rahoituksella pyritään turvaamaan nykyiset turvakotipaikat sekä lisäämään yhteensä 15 paikkaa eri puolille Suomea. Lisäysten jälkeen Suomessa on yhteensä  243  turvakotipaikkaa. Budjettikorotus ei ole ainut laatuaan, sillä Orpon hallitus on lisännyt turvakotien rahoitusta jokaisessa budjetissaan.  

Kansanedustaja Pihla Keto-Huovinen toteaa, kuinka naisiin kohdistuvan väkivallan torjuminen on Orpon hallituksen tasa-arvopolitiikan kärki. Toimia lähisuhdeväkivallan kitkemiseksi tarvitaan kuitenkin edelleen.  

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueelle tarvitaan lisää turvakotipaikkoja 

Kansanedustaja Keto-Huovisen mukaan Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen turvakotipalvelujen tilanne on tällä hetkellä kriittinen. – Alueella ei ole turvakotia, vaikka tarve sitä selvästi edellyttäisi. Turvakotijaksojen keskimääräinen pituus on noin kolme viikkoa, mutta erityisesti monilapsisille perheille oleskelu voi venyä pidemmäksi isompien asuntojen niukkuuden sekä sosiaalisten haasteiden vuoksi. Turvakodin saaminen alueelle ja palvelun kehittäminen onkin ensiarvoisen tärkeää, sillä se turvaa paitsi perheiden hyvinvoinnin myös turvallisen arjen kaikille alueen asukkaille. 

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Karoliina Mäkäräinen jatkaa, kuinka turvakotitilanne on haastava myös läntisellä Uudellamaalla. – Jotta vastaisimme Euroopan neuvoston suosituksia, tulisi Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueellekin saada 38 lisäpaikkaa. Mäkäräisen mukaan lisäpaikkojen tarve näkyy turvakotien täyttymisenä. – Turvakoti Pellaksen vuoden 2025 käyttöaste oli 104 prosenttia. Tämä ilmeni käytännössä niin, että 377 henkilöä jouduttiin ohjaamaan toiseen turvakotiin paikkojen puutteen vuoksi.  

Myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu Emma-Stina Vehmanen nostaa esiin, kuinka Turvakoti Pellaksen asiakasmäärät ovat kasvaneet vuosittain turvakodin perustamisesta lähtien. – Olen kuitenkin hyvin tyytyväinen siihen, kuinka hyvinvointialueen vuoden 2026 budjettiin saatiin sisällytettyä 0,2 miljoonan euron lisäys perhe- ja lähisuhdeväkivaltatyönyksikkö Omatilan toiminnan laajentamiseen. Omatilasta saa mm. keskusteluapua, neuvontaa sekä ammatillisesti ohjattuja vertaistukiryhmiä.  Omatila ei ole turvakoti, mutta tarvittaessa sieltä voidaan ohjata turvakotipalvelujen piiriin. Budjettilisäyksen myötä tämä matalan kynnyksen palvelu laajenee palvelemaan koko Länsi‑Uudenmaan hyvinvointialuetta, kun aiemmin se oli suunnattu ainoastaan espoolaisille. 

Keski-Uudenmaan hyvinvointialueen aluevaltuutettu ja aluehallituksen jäsen Henriina Rantala sekä Keski-Uudenmaan aluevaltuutettu Henri Kontkin jakavat huolen turvakotien tilanteesta ja erityisesti sen puutteesta omalla hyvinvointialueellaan. – Keski-Uudenmaan alueen ainoa turvakoti sijaitsee hyvinvointialueemme ulkopuolella, Keravalla. Tämä on selvä haaste, sillä turvakodin saavutettavuus ja ympärivuorokautinen sisäänpääsy eivät ole vain toiminnallisia yksityiskohtia, vaan palvelun ydinehtoja, Henri Kontkin muistuttaa. Henriina Rantala tuo esiin, että THL on valtakunnallisessa palveluverkkoarviossaan tunnistanut tarpeen avata turvakoti jatkossa myös Keski‑Uudenmaan hyvinvointialueelle. 

Turvakotien lisäksi tarvitaan ennaltaehkäiseviä toimia 

Aluevaltuutettu Karoliina Mäkäräinen toteaa, kuinka turvakoti on uhrille viimeinen turva. Sen rinnalle tarvitaan kuitenkin matalan kynnyksen palveluja, jotta tilanteisiin voidaan puuttua aiemmin. Tästä Omatila-toiminta on hyvä esimerkki. 

Aluevaltuutettu Henriina Rantalan mukaan on selvää, että toimivampia malleja on ne, joissa väkivalta tunnistetaan varhain. – Neuvoloiden, koulujen ja terveydenhuollon systemaattinen väkivallan tunnistaminen toimii, kun se tehdään kunnolla ja henkilöstöllä on siihen riittävä koulutus.  

– Mitä varhaisemmassa vaiheessa riskitekijät tunnistetaan, sitä paremmat mahdollisuudet meillä on estää väkivallan jatkuminen. Erityisen tärkeää on myös, että väkivaltatyötä tekevät järjestöt otetaan mukaan matalan kynnyksen toimintaan. Näin apua ei tarvitse osata etsiä itse vaan se tulee lähemmäs ihmisten arkea. Avun hakeminen ei saa olla uhrin vastuulla. Tarvitaan selkeämpiä hoitopolkuja, aktiivista tunnistamista sekä parempaa viestintää siitä, mistä apua saa. Yksikään uhri ei saa jäädä yksin siksi, ettei tiennyt mistä hakea apua, Rantala päättää. 

Aluevaltuutettu Kontkin on samoilla linjoilla. Hänen mukaansa avun piiriin pääseminen mahdollisimman varhaisessa vaiheessa on ratkaisevaa. – Kaiken työn tulee tähdätä siihen, että turvakodin mahdollisuus on laajasti tiedossa ja, että apua tarvitsevat voidaan ohjata palveluihin nopeasti ja tarvittaessa myös kiireellisesti – vaikka keskellä yötä. 

Uhrien auttamiseksi on tehtävä enemmän 

Rikoslaki ei tunne lähisuhdeväkivallan käsitettä, mutta vuodesta 2011 alkaen lievätkin pahoinpitelyt lähisuhteessa ovat olleet virallisen syytteen alaisia. Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston mukaan, viranomaisten tietoon tulleissa pari- ja lähisuhdeväkivaltarikoksissa on ollut viime vuosina kasvua. Silti lähisuhdeväkivaltaa koskevia rikosilmoituksia tehdään todelliseen tapahtumamäärään nähden vähän 

Aluevaltuutettu Mäkäräinen nostaa esiin, kuinka haasteena on myös rikosprosessien pitkät kestot. – Rangaistusten tulisi olla vaikuttavampia ja tekijöitä tulisi velvoittaa työskentelyyn tilanteen muuttamiseksi.  

Aiemmin lähisuhdeväkivaltarikosta on voinut sovitella. Petteri Orpon hallituksen toimesta lähisuhdeväkivallan sovittelu päättyi vuoden 2025 alusta. – Rikosasioiden sovittelu on tärkeä työkalu, mutta lähisuhdeväkivaltaan se ei sovellu. Usein uhrin ja tekijän välillä vallitsee valta-asetelma, jossa tekijä voi painostaa uhrin suostumaan sovitteluun, aluevaltuutettu Vehmanen ja kansanedustaja Keto-Huovinen yhdessä toteavat. 

Keto-Huovinen korostaa myös tarvetta ankaroittaa rangaistuksia lähestymiskiellon rikkomisesta. Hänen mukaansa uhrien tulee voida hakea tehostettua, niin sanottua pantavalvottua lähestymiskieltoa, joka tarjoaa vahvemman suojan väkivallan uhkaa vastaan. – Tuomioistuimet eivät määrää lähestymiskieltoa perusteetta, vaan taustalla on yleensä jo useita tapahtumia, Keto-Huovinen painottaa. 

Vaikka paljon on jo tehty, lähisuhdeväkivallan uhrien tukemiseksi ja väkivallan ehkäisemiseksi on jatkettava määrätietoista työtä. – Pelko ei kuulu yhteenkään kotiin, valtuutetut ja kansanedustaja Keto-Huovinen korostavat.

Älä jää yksin, tukea ja apua on saatavilla 

Mikäli koet lähisuhdeväkivaltaa, älä jää yksin. Ota yhteyttä – apua on saatavilla nimettömästi ja luottamuksellisesti. Muista, että väkivalta on aina väkivallan tekijän vastuulla, ei koskaan uhrin. 

Lähisuhdeväkivaltaan saa apua ympäri vuorokauden soittamalla hätänumeroon 112 (akuutti hätä) tai Nollalinjalle 116 016 (maksuton, 24/7). Tukea tarjoavat myös Rikosuhripäivystys (116 006), turvakodit, sosiaalipäivystys sekä terveyskeskukset. Apua on saatavilla väkivallan kokijalle, tekijälle sekä läheisille. 

Teksti: Anniina Pylsy 

Artikkeli on julkaistu Länsi-Uudenmaan ja Keski-Uudenmaan hyvinvointialueiden kokoomusryhmien Sinituuli 1/2026 -lehdissä.