Siirry sisältöön
Kokoomusfoorumille
Liity jäseneksi

Uudenmaan Kokoomus

  • Tervetuloa
  • Eduskuntavaalit
  • Ajankohtaista
  • Tapahtumat
  • Ota yhteyttäLaajenna
    • Meistä
    • Piiritoimisto
    • Piirihallitus
    • Kansanedustajat
  • HyvinvointialueetLaajenna
    • Itä-UusimaaLaajenna
      • Itä-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Keski-UusimaaLaajenna
      • Keski-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Länsi-UusimaaLaajenna
      • Länsi-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Vantaa-KeravaLaajenna
      • Vantaa-Keravan aluevaltuutetut
Uudenmaan Kokoomus
Uutiset

Haloo, se on se talous!

27.3.2023 Reading Time: 3 minutes

Hesarissa oli eilen Merja Saarisen kummallinen juttu. Siihen oli haastateltu Sixten Korkmania, Vesa Vihriälää ja Mika Pantzaria. ”Suomen velkaongelma ei ole niin paha kuin kansalle kerrotaan – Puheissa on pelottelun retoriikkaa” kuului otsikko. Juttu rakentuu kahdeksan kysymyksen varaan, joihin olen vastannut heti perään.

1) Pitäisikö valtion pystyä maksamaan velat pois? – Ei, kunhan taloutemme kasvaa.

2) Kuinka paljon Suomella on velkaa? – Kohtuullisesti.

3) Onko paniikkiin oikeasti syytä? – Ei, JOS teemme asialle jotain nyt.

4) Kuinka velkainen Suomi on muihin maihin verrattuna? – Kohtuullisen velkaantunut.

5) Onko velkaantuminen ollut holtitonta? – Ei tähän mennessä, nykyhallituksen jäljiltä tästä eteenpäin on, kun elämme 10-15 miljardia vuodessa velaksi.

6) Voivatko Suomen lainahanat mennä kiinni? – Ei vielä vähään aikaan. Euroopan keskuspankki on kuitenkin jo joutunut ostamaan Suomen valtion lainoja estääkseen korkoerojen kasvun. Markkinat siis pitävät Suomea riskillisempänä kuin euroaluetta keskimäärin.

7) Onko väärin jättää velka perinnöksi? – Ei. Olennaista on kestävyysvaje. On hyvää velkaa ja pahaa velkaa. Hyvä velka on investoitu johonkin joka tuottaa euroja, talouden tuottavuutta ja talouskasvua. Paha velka menee kädestä suuhun elämiseen. Nykyhallituksen jäljiltä pahaa velkaa otetaan joka vuosi lähes 10 % lisää, nykyisen 142 miljardin velan päälle.

8) Onko suomalaisilla velkafiksaatio? – Ehkä. Keskitymme usein velan määrään, kysymättä mihin sitä on käytetty.

Kummalliseksi jutun tekee se, että Saarinen, Korkman, Vihriälä ja Pantzar ovat jotenkin onnistuneet keskustelemaan aiheen vierestä, näkemättä ongelman ydintä.

Se on tämä: Suomen bruttokansantuote on polkenut paikallaan viimeiset 15 vuotta. Koska Suomen talouden tuottavuus on käytännössä polkenut paikallaan viimeiset 15 vuotta. Samaan aikaan Suomen vaihtotase on kiihtyvään tahtiin mennyt pakkaselle. Eli koko Suomen talous on ostanut ulkomailta enemmän kuin, mitä se on sinne myynyt. Taloutemme on siis elänyt velaksi. Velaksi on tunnetusti menty myös valtiontaloudessa. Yhtäjaksoisesti viimeisten 15 vuoden ajan. Valtiovarainministeri Orpo sai Sipilän hallituksessa alijäämän melkein jiiriin, kunnes ”Rahaa on” -porukka pääsi vallankahvaan kiinni.

Tämä on se ongelman ydin. Suomen talous näivettyy parhaillaan kuoliaaksi ja jatkamme velaksi elämistä ilman minkäänlaista huolta huomisesta. Siksi noin 70 prosentin velkaisuusaste bruttokansantuotteeseemme nähden on ongelma. Siksi julkishallinnon 55 prosenttiin kasvanut osuus bruttokansantuotteesta on ongelma. Siksi 10-15 miljardin vuotuinen alijäämä ja kasvavat korkomenot ovat ongelma. Eikä vähiten siksi, että vaikka itse emme haluaisi näitä asioita ymmärtää, markkinat tämän kyllä ymmärtävät. Siksi meidän on lopetettava näpertely ja tehtävä jotakin merkittävää, joka myös vaikuttaa bruttokansantuotteemme tasolla.

Koska kotimaisilla yrityksillä ei ole tarpeeksi merkittäviä investointitarpeita, tarvitsemme ennenäkemättömän panostuksen siihen, että saamme ulkomailta haalittua kasvavien yritysten investointeja Suomeen. Suomesta pitää tehdä ulkomaisten investointien ykkösmaa. Miksi? Koska jokainen investointi tuo kannattavaa tekemistä, osaamiskeskittymiä, töitä ihmisille, verotuloja

valtiolle ja juuri oikeanlaista työperäistä maahanmuuttoa, kun investointeja tekeville yrityksille annetaan rekrytointipassit. Yritykset rekrytoivat ensisijaisesti Suomesta (helpompaa ja halvempaa) ja sikäli, kun se ei onnistu, maailmalta.

Kun investointien seurauksena näin ollen tekisimme enemmän, veisimme enemmän, ja siten myös ansaitsisimme enemmän, myös Saarisen otsikosta tulisi totta.

Martin Paasi
Kansanedustajaehdokas

Artikkelien selaus

Edellinen Edellinen
Rakennammeko tulevaisuuttamme uskon vai tosiasioiden varaan?
SeuraavaJatka
Yrittäjien sosiaaliturvan parantaminen otettava hallitusohjelmaan

Kokoomus.fi uutisia

  • Jokaisella lapsella on oikeus turvalliseen lapsuuteen – Kokoomuksen kymmenen ratkaisua turvallisen lapsuuden varmistamiseksi 
  • Varapuheenjohtaja Sari Multala: Nuoret ansaitsevat laadukasta ammatillista koulutusta
  • Suomalaisen unelman pitää olla suurempi kuin se, että rahat riittävät juuri ja juuri seuraavaan palkkapäivään
  • Kokoomuksen eduskuntaryhmä: Neurokirjon ihmisten syrjintään puututtava – työnantajilta vaadittava kirjallinen selvitys
  • Pia Kauma: Sdp:n kaavailemat massiiviset veronkorotukset heikentäisivät entisestään ihmisten kykyä selviytyä arjen kustannuksista

Verkkouutiset.fi

  • Baltijskissa räjähdyksiä – droonien epäillään hyökänneen Itämeren laivaston tukikohtaan
  • Suihkulähde kunnostettiin 500000 eurolla, sitten se haudattiin maan alle
  • FBI:n rikosrekisteri hakkeroitu – Donald Trump: ”Ei hyvä asia”
  • Julkisen velan hoitokulut kasvavat ympäri Venäjää
  • ”Todistamme Neuvostoliiton pitkittynyttä hajoamista”

Seuraa meitä

Facebook X Instagram

© 2026 Uudenmaan Kokoomus

Hallinnoi evästeiden suostumusta
Käytämme evästeiden kaltaisia tekniikoita laitteen tietojen tallentamiseen ja/tai käyttämiseen. Teemme tämän parantaaksemme selauskokemusta ja näyttääksemme (muita kuin) henkilökohtaisia mainoksia. Suostumalla näihin tekniikoihin voimme käsitellä tällä sivustolla tietoja, kuten selauskäyttäytymistä tai yksilöllisiä tunnuksia. Suostumuksen epääminen tai peruuttaminen voi vaikuttaa haitallisesti tiettyihin ominaisuuksiin ja toimintoihin.
Toiminnalliset Aina aktiivinen
Tekninen tallennus tai pääsy on ehdottoman välttämätön oikeutettua tarkoitusta varten, joka mahdollistaa tietyn tilaajan tai käyttäjän nimenomaisesti pyytämän palvelun käytön, tai yksinomaan viestinnän välittämiseksi sähköisen viestintäverkon kautta.
Asetukset
Tekninen tallennus tai pääsy on tarpeen laillisessa tarkoituksessa sellaisten asetusten tallentamiseen, joita tilaaja tai käyttäjä ei ole pyytänyt.
Tilastot
Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan tilastollisiin tarkoituksiin. Tekninen tallennus tai pääsy, jota käytetään yksinomaan anonyymeihin tilastollisiin tarkoituksiin. Ilman haastetta, Internet-palveluntarjoajasi vapaaehtoista suostumusta tai kolmannen osapuolen lisätietueita pelkästään tähän tarkoitukseen tallennettuja tai haettuja tietoja ei yleensä voida käyttää tunnistamaan sinua.
Markkinointi
Teknistä tallennustilaa tai pääsyä tarvitaan käyttäjäprofiilien luomiseen mainosten lähettämistä varten tai käyttäjän seuraamiseksi verkkosivustolla tai useilla verkkosivustoilla vastaavia markkinointitarkoituksia varten.
  • Hallitse vaihtoehtoja
  • Hallinnoi palveluita
  • Hallitse {vendor_count} toimittajia
  • Lue lisää näistä tarkoituksista
Näytä asetukset
  • {title}
  • {title}
  • {title}
Vieritä ylös
  • Tervetuloa
  • Eduskuntavaalit
  • Ajankohtaista
  • Tapahtumat
  • Ota yhteyttä
    • Meistä
    • Piiritoimisto
    • Piirihallitus
    • Kansanedustajat
  • Hyvinvointialueet
    • Itä-Uusimaa
      • Itä-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Keski-Uusimaa
      • Keski-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Länsi-Uusimaa
      • Länsi-Uusimaa aluevaltuutetut
    • Vantaa-Kerava
      • Vantaa-Keravan aluevaltuutetut
Haku