Paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden palvelujen kehittäminen
Paljon palveluja tarvitsevat sote-asiakkaat kokevat palvelupolkunsa usein selviytymistaisteluna, jossa he jäävät oman onnensa nojaan. Joka kymmenes suomalainen sote-asiakas tarvitsee räätälöityä henkilökohtaista apua. Nämä asiakkaat tarvitsevat vaihtelevasti perusterveydenhuollon, sosiaalitoimen ja erikoissairaanhoidon palveluja, mutta usein kokonaisvaltainen hoito jää puuttumaan ja palvelutarve ei tule tyydytetyksi. Tarpeisiin vastaaminen vaatii moniammatillisuutta ja yhteistyötä yli sektori- ja ammattilaisrajojen. Kyse ei ole vaikeista asiakkaista eikä yhtenäisestä ryhmästä, vaan tavallisista ihmisistä, joilla on keskimääräistä enemmän avun ja tuen tarvetta tietyllä hetkellä erilaisten elämäntilanteiden takia.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tavoite on hoitaa paljon palveluja tarvitsevia asiakkaita entistä paremmin ja samalla vähemmin kustannuksin. Kyseisen ryhmän osuus hyvinvointialueella on merkittävä. Tämä on haaste, asiakas ei. Tärkeää olisi tunnistaa paljon palveluja tarvitseva asiakas mahdollisimman varhain, jottapalvelujen tarpeen arviointi, yhteisen asiakassuunnitelman laatiminen ja palvelukokonaisuuden koordinointi onnistuisi. Tunnistamisen helpottamiseksi voisi vaikkapa liittää sähköiseen potilaskertomukseen käynnin järjestysluku, jolla pystyttäisiin tunnistamaan useasti lyhyellä aikavälillä sote-palveluja tarvitseva asiakas. Kun tunnistus onnistuu, sovitaan suuntaviivat kokonaisvaltaiselle hoidolle. Näin voidaan laatia yhdessä asiakkaan kanssa kaikille hoitoon osallistuville ammattilaisille avoin yksilöllinen asiakassuunnitelma. Jatkohoito on hyvä varmistaa sopimalla asiakkaalle yhteyshenkilö ja seuranta.
Hoitosuunnitelma tukee palvelukokonaisuudenkoordinointia ja itsehoitoa, ja hoidon tarpeet tulee huomioida asiakaskeskeisesti. Hoidon jatkuvuus on erityisesti paljon palveluja tarvitsevien asiakkaiden ryhmässä tärkeää ja johtaa tarkoituksenmukaisempaan palvelujen käyttöön. Tiimityöskentelyn ja lähetekäytännön rinnalle tulisi kehittää nykyaikaisia yhteydenpitojärjestelmiä, kuten mahdollisuuksia virtuaalikonsultaatioihin. Myös perusterveydenhuollon lääkärin vastuulla oleva perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteinen terveys- ja hoitosuunnitelma tukee asiakkaiden kokonaisvaltaista hoitoa.
Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen projekti paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan palveluiden kehittämisestä tunnisti, että yksittäisen työntekijän on vaikeaa auttaa asiakkaan monitahoisen tilanteen ratkomisessa, mikä johtuu asiakkaan tilanteesta ja organisaation rakenteiden monimutkaisuudesta. Projektissa sovittiin kehitettäväksi palvelupolkua ja myös varhaisen puuttumisen toimintamallia. Käytännön työ on siis alkamassa.
Anna Pelkonen
Aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen