Ehdokaskynä: Hallinnon tehostamisen kolme pointtia – byrokratiasta palveluihin
Hyvinvointialueiden taloudelliset haasteet ovat todellisia, mutta säästöjä on mahdollista saavuttaa ilman, että se kohdistuu suoraan palveluihin. Hallinnon rakenteita on tarkasteltava kriittisesti ja tehostettava toimintaa, jotta resurssit voidaan suunnata hallintohimmelistä hyvinvointialueen ydintehtäviin. Kolme keskeistä keinoa hallinnon tehostamiseen ovat hyvinvointialueiden välinen yhteistyö, hallinnon rakenteiden keventäminen sekä tietojärjestelmien kehittäminen ja digitalisaatio.
1. Hallinnon keventäminen
Hyvinvointialueiden sisäisten rakenteiden keventäminen on myös tärkeää. Organisaatiokerrosten yhdistäminen ja hallinnollisen työn sujuvoittaminen vähentävät byrokratiaa ja vapauttavat resursseja alueen ydintehtäviin. Lisäksi päällekkäisten lupakäytäntöjen ja valvontaprosessien yhdistäminen voisi vähentää hallinnon kustannuksia ja nopeuttaa päätöksentekoa.
Hallinnon keskittämisellä voidaan myös välttää turhia kiinteistökuluja. Esimerkiksi perusterveydenhuollon työnjaon selkeyttäminen ja palveluiden keskittäminen voivat vähentää toimitilojen tarvetta. Samalla voidaan lisätä etäpalveluita ja sähköisiä ratkaisuja, jolloin palveluiden saavutettavuus paranee ilman kalliita kiinteistöinvestointeja.
Hyvinvointialueiden tehtävä on ensisijaisesti järjestää ja valvoa palveluita, mutta ei tuottaa kaikkea itse. Monituottajamallilla voidaan vahvistaa yksityisen ja kolmannen sektorin roolia esimerkiksi hoiva- ja nuorisopalveluissa. Tämä mahdollistaa joustavammat ja asiakaslähtöisemmät palvelut ilman raskasta hallintoa.
2. Hyvinvointialueiden välinen yhteistyö
Hyvinvointialueiden päätöksenteon on oltava nopeampaa ja joustavampaa, jotta muuttuviin tarpeisiin voidaan reagoida tehokkaasti. Yhteistyö Uudenmaan hyvinvointialueiden ja HUS:in välillä on keskeisessä roolissa palvelujen sujuvuuden varmistamisessa. Hallinnollisia velvoitteita, kuten raportointia ja sääntelyä tulisi yksinkertaistaa, jotta ammattilaiset voisivat keskittyä paremmin ydintehtäviinsä. Lisäksi hoitajille ja lääkäreille tulisi antaa enemmän päätäntävaltaa, mikä sujuvoittaisi hoitotyötä ja vähentäisi tarpeetonta byrokratiaa.
Sisäisen tarkastuksen kehittäminen edistää tehokkuutta ja säästöjä. Esimerkiksi Sisä-Suomen yhteistyöalue eli Pirkanmaan, Kanta-Hämeen ja Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueet ovat keskittäneet alueen sisäisen tarkastuksen, mikä on vähentänyt byrokratiaa ja yhtenäistänyt valvontaa. Samankaltainen malli tulisi ottaa käyttöön myös Uudenmaan hyvinvointialueilla.
3. Tietojärjestelmien kehittäminen ja digitalisaatio
Tietojärjestelmien yhdistäminen ja sähköisten palveluiden kehittäminen säästävät aikaa ja rahaa. Pohjois-Savon hyvinvointialue on päättänyt hankkia yhtenäisen potilastietojärjestelmän, joka yhdistää perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon järjestelmät. Tämä vähentää päällekkäistä työtä ja tehostaa palveluiden järjestämistä. Samankaltainen ratkaisu tulisi toteuttaa laajemmin Uudellamaalla.
Lisäksi sähköisten itsepalvelukanavien, tekoälyn ja robotiikan hyödyntäminen voi vähentää manuaalista kirjaustyötä ja hallinnollisia kuluja. Esimerkiksi etäpalveluiden ja chat-palveluiden lisääminen voi nopeuttaa asiakaspalvelua ja keventää terveydenhuollon ammattilaisten työkuormaa. Etäpalvelut auttaisivat purkamaan hoitojonoja ja nopeuttaisivat palvelun saantia. Lupa- ja raportointiprosessien automatisointi myös sujuvoittaa hallintoa ja vapauttaa resursseja ydintoimintoihin.
Johtopäätös: Fokus hallinnon keventämiseen
Hyvinvointialueiden talouden tasapainottaminen ei tarvitse automaattisesti tarkoittaa palveluiden heikentämistä. Hallinnon keventäminen ja toimintojen järkeistäminen ovat avainasemassa, jotta resurssit voidaan kohdistaa sinne, missä niitä eniten tarvitaan – suoraa alueen asukkaille.
Susan Parviainen (Kerava, Vantaa-Keravan hyvinvointialue) ja Netta Tuomisto (Vihti, Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue)
Kirjoittajat ovat aluevaaliehdokkaita.