Ehdokaskynä: Vantaa-Kerava: Osaoptimoinnista yhteispeliin työllisyyspalveluissa 

Työttömyysaste ja toimeentulotukea saavien osuus väestöstä lähentelee Vantaan ja Keravan alueella maan huippua. Odotukset uusien työllisyysalueiden toiminnalle ovat siksi kovat. Haaste on yhteinen Vantaan ja Keravan hyvinvointialueelle ja Keravan ja Sipoon työllisyysalueelle, yhteistyön on toimittava saumattomasti.

Lakisääteisten työllisyys- ja elinkeinopalveluiden (TE-palvelut) siirrosta kuntien ylläpitämien työllisyysalueiden vastuulle on nyt kulunut kolmisen kuukautta. Huolellisen valmistelun ansiosta TE-toimistojen tehtävien ja henkilöstön siirto Keravan ja Sipoon työllisyysalueelle on onnistunut erinomaisesti. Huolta aiheuttaa keskeisen yhteiskumppanin, Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen, liikkeiden hitaus vaikeimmin työllistettävien palveluiden organisoinnissa. Ns. TYM-verkosto (työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamalli), siihen liittyvä yhdyspintasopimus ja johtoryhmän asettaminen, on tätä kirjoitettaessa edelleen työn alla. Kuvaavaa on, että työllisyysalueemme toisella hyvinvointialueella eli Itä-Uudellamaalla, johon Sipoo kuuluu, rakenteet on pystytetty jo ajat sitten.

Nämä vaikeimmin työllistyvien palveluiden kehittämisessä ilmenneet ongelmat eivät valitettavasti ole herättäneet samanlaista julkista keskustelua kuin esim. hammashoidon tai lääkärin vastaanottopalveluiden saatavuudessa ilmenneet häiriöt. Tämä on valitettavaa, sillä työllistymistä ja työkykyä ylläpitävien sosiaali- ja terveyspalvelujen, joita ovat em. monialainen TYM-yhteistyö ja Ohjaamo-palvelut, kotoutumisen edistäminen ja vieraskielisten palvelut sekä työttömien terveystarkastukset, työkyvyn arviointi ja työkyvyn tuen palvelut ml. eläkeselvittelyt, merkitys on poikkeuksellisen suuri paitsi asiakkaille itselleen myös hyvinvointialueella toimiville kunnille.

Työnhakijalle työn syrjässä pysyminen tai sinne pääseminen on paitsi toimeentulon, myös henkisen hyvinvoinnin edellytys. Lienee selvää, että näiden palvelujen toimivuus on merkitysarvoltaan eri luokkaa kuin vaikkapa nuhanenien lääkitseminen tai terveystodistusten ja lausuntojen antaminen.

Kunnille työllistyminen taas säteilee monien eri vaikutuskanavien kautta. Jos vaikeasti työllistettävien palvelut eivät toimi optimaalisella tavalla maksavat kaupungit toimimattomuuden hintaa mm. työmarkkinatuen kuntaosuuksien eli ns. sakkomaksujen kautta sekä saamatta jäävien kunnallisverojen muodossa. Kunnat osallistuvat myös Kelan myöntämien toimentulotukien kustannuksiin 50 prosenttisesti. Kunnallistaloudelle uusi, vuoden 2025 alusta käyttöön otettu työmarkkinatuen rahoitusmalli on erityisen kriittinen. Uudessa mallissa pitkäaikaistyöttömistä perittävä sakko lankeaa kuntien maksettavaksi nykyistä aikaisemmin, jo sadan työttömyyspäivän jälkeen, eikä työllispalveluja tarjoamalla työttömyyspäivien kertymistä pysty nykyiseen tapaan alentamaan. Vain oikea työpaikka katkaisee työttömyyspäivien laskennan.työpaikka katkaisee työttömyyspäivien laskennan. Myös kunnan rahoitusosuus KELAntoimeentulotuen kustannuksista on sitä pienempi, mitä useampi pääsee työn syrjään kiinni. Työllistämisen pitäisi siis olla mitä vakavimmin sekä Vantaan että Keravan intresseissä niin inhimillisten kuin taloudellisten näkökulmien vinkkelistä.

Tilanteen hankaluutta ei yhtään lievennä se tosiasia, että työllistymistä ja työkykyä tukevat sote-palvelut ovat useilla muillakin hyvinvointialueilla huonosti organisoitu, resurssoitu ja johdettu. Hyvinvointialueyhtiö Hyvil Oy:n ja THL:n toteuttaman selvityksen mukaan yhteistyön toimivuudessa kuntien kanssa on parannettavaa mm. suunnitelmallisuuden, avoimuuden ja työnjaon selkeyden osalta. Työikäisten työllistymistä ja työkykyä tukevien sote-palvelujen huomiointi hyvinvointialueiden palvelustrategioissa on vaihtelevaa ja palvelut organisoitu joko kokonaan tai osittain hajautetusti, ilman järjestämisen hallinnollista koordinointia ja yhteistä johtamista.

Toivon todella, että tilanne Vantaan ja Keravan hyvinvointialueella ei johdu tietoisesta osaoptimoinnista eli hyvinvointialueen pyrkimyksestä minimoida omassa toiminnassaan kaikki se tekeminen, mitä voidaan ajatella hoidettavan nykyistä suuremmilta osin kuntien toimesta.

Markku Pyykkölä
Kirjoittaja on keravalainen aluevaaliehdokas (Vantaa-Keravan hyvinvointialue).