Itä-Uusimaa: Hyvinvointialueen tulee olla enemmän kuin osiensa summa
Hyvinvointialueiden tärkeä päivämäärä 1.1.2023 lähestyy. Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen valmistelutyö on edennyt joiltain osin merkittävästikin siitä, kun aluevaltuusto ja aluehallitus aloittivat työnsä maaliskuussa. Pidemmälläkin voitaisiin olla, joten käynnistyneelle syyskaudelle haasteita tulee varmasti riittämään. Hyvinvointialueen rakentaminen tulee tavalla tai toisella jatkumaan vielä vuosia.
Hyvinvointialueemme on eräs maamme pienimmistä, ja muutoinkin erilainen kuin useimmat muut alueet. Kukaan tuskin odottikaan, että seitsemän eri kokoisen ja hyvin eri tyyppisen kunnan sosiaali-, terveys ja pelastuspalveluiden yhteensovittaminen ja uudelleenarviointi kävisi käden käänteessä ja täydellisessä yksimielisyydessä.
Yhteisen hyvinvointialueen muodostamisen tulee olla oppimis- ja yhteenkasvamisprosessi, jonka lopputuloksena muodostuvat uudet toiminta- ja palvelurakenteet. Alueen kaikissa kunnissa on tehty arvokasta ja pitkäjänteistä kehittämistyötä. Samoin tulevan hyvinvointialueen henkilöstöllä sen kaikissa tulevissa toimipisteissä on sellaista erityistä ammattiosaamista, joka tulee lyhentämättömänä valjastaa uuden alueen hyväksi.
Kaikki aluehallinnon puolivuotisen historian aikana tehdyt päätökset ja linjaukset eivät välttämättä ole tukeneet edellä mainittua. Kokoomus onkin ollut hyvinvointialueen kokonaisedun nimissä pakotettu jättämään tällaisista päätöksistä jopa eriäviä mielipiteitä. Väistämättä on syntynyt kuvaa siitä, että etenkin alueen pienempien kuntien sote-ammattilaisille ei olisi tarjolla uudella alueella kaikista vaativimpia tehtäviä, vaikka heidän osaamistasonsa ja kokemuksensa niihin antaisivat erinomaiset edellytykset.
Näin ollen ei ole lainkaan ihmeellistä, että allekirjoittaneillekin on tullut palautetta, jossa henkilöstöön liittyvät kysymykset nähdään mahdolliseksi esinäytökseksi myös hyvinvointialueen tulevan palveluverkon kehittämisen suhteen. Esimerkiksi tulevan alueen henkilöstön työterveydenhuoltoa ollaan jo nyt vahvasti keskittämässä vain kolmeen suurimpaan kuntaan.
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen tulee olla tasapainoinen ja vahva kokonaisuus, joka takaa alueen asukkaille hyvät palvelut nykyisestä kuntajaosta ja asuinpaikastaan riippumatta. Emme ole rakentamassa Suur-Porvoota, jossa sen toimintatavat ja johtamisjärjestelmä kopioitaisiin sellaisenaan, ja muut yrittäisivät tähän jotenkuten sopeutua.
Hyviä käytänteitä voidaan ennakkoluulottomasti imeä vaikkapa hyvää työtä vuosikausia tehneestä Askolan terveyskeskuksesta, tai mistä tahansa muusta tuloksellisuutensa ja edistyneisyytensä osoittaneesta toimintayksiköstä. Oppia voidaan ottaa oman alueen sisältä tai sen ulkopuolelta, kunhan ei lähtökohtaisesti jämähdetä vanhoihin poteroihin. Kyllä tästä hyvä tulee!
Riku Honkasalo
Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen aluehallituksen varapuheenjohtaja,
Askola
Tero Suominen
Aluevaltuutettu, kunnanhallituksen puheenjohtaja, Askola