Turvapaikat hädänalaisille, estetään väärinkäyttö

Uutiset

Kokoomuksen ehdotus hädänalaisiin keskittyväksi ja hallituksi turvapaikkapolitiikaksi

Johdanto: Hädänalaisiin keskittyvän ja hallitun turvapaikkapolitiikan lähtökohdat

Turvapaikkajärjestelmän tarkoitus on tarjota turvaa maailman hädänalaisille. Tässä Suomen turvapaikkapolitiikka palveli pitkään hyvin. Vuoden 2015 turvapaikanhakijakriisi kuitenkin osoitti, ettei nykyinen turvapaikkajärjestelmä vastaa tämän päivän haasteisiin. Kokoomus haluaa päivittää Suomen turvapaikkapolitiikan 2020-luvulle. Kokoomuksen turvapaikkapolitiikka rakentuu ajatukselle turvapaikkapolitiikan pitkän aikavälin kestävyydestä ja avun aidosti hädänalaisille kohdentavasta valikoivuudesta.

Kokoomuksen turvapaikkapolitiikka perustuu kokoomuslaisiin arvoihin hädänalaisten auttamisesta, kansainvälisestä yhteistyöstä, turvallisuuden takaamisesta ja länsimaisten arvojen puolustamisesta. Kokoomuslaisuutta on myös vastuun kantaminen sääntöperusteisesta kansainvälisestä järjestyksestä.

Kokoomus haluaa minimoida rajan ylittämiseen ja turvapaikan hakemiseen kohdemaan sisällä perustuvan turvapaikanhaun. Haluamme siirtyä kaikkein hädänalaisimpien valikointiin mahdollisimman lähellä lähtömaita ja mahdollisimman suurelta osin kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta. Kokoomus haluaa tehostaa Suomen turvapaikanhakujärjestelmää ja turvata sen laadun. Kenenkään etu ei ole se, että turvapaikkaa odotetaan vastaanottokeskuksessa vuosikausia. Kielteisen päätöksen saaneet on palautettava lähtömaihin mahdollisimman nopeasti.

Kokoomus kunnioittaa ja edistää perus- ja ihmisoikeuksien toteutumista maailmanlaajuisesti. Jokaisella on oikeus hakea ja saada kansainvälistä suojelua kohdatessaan vainoa alkuperänsä, uskontonsa, kansallisuutensa, yhteiskunnallisen ryhmänsä tai poliittisten mielipiteidensä johdosta. Nykyinen turvapaikkajärjestelmä on kuitenkin altis erilaisille väärinkäytöksille ja lieveilmiöille. Suomen turvapaikkapolitiikkaa on jämäköitettävä siten, että järjestelmän kautta tarjottava apu kohdentuu kaikista hädänalaisimmille.

Kokoomus rakentaa hädänalaisiin keskittyvää ja hallittua turvapaikkajärjestelmää seuraavista lähtökohdista:

I. Suomi on turvallinen, avoin ja kansainvälinen maa.

II. Hädänalaisia tulee auttaa ensisijaisesti tukemalla ihmisoikeuksien toteutumista ja yhteiskunnallista kehitystä lähtöalueilla ja toissijaisesti tarjoamalla hädänalaisille kansainvälistä suojelua Suomessa ja muualla Euroopassa. Suojelemme vainoa pakenevia, toteutamme riittäviä keinoja yleisen järjestyksen ja turvallisuuden ylläpitämiseksi ja reagoimme jyrkästi törkeisiin rikoksiin.

III. Kansainvälisen suojelun perustaksi on YK:n pakolaisyleissopimuksessa määritelty vainon tai kidutuksen uhka. Turvapaikka voidaan myöntää vain edellä mainituilla perusteilla ja on lähtökohtaisesti määräaikainen. Kriteereihin perustuva turvapaikkajärjestelmä edellyttää, että pitkäaikainen oleskelu EU-alueella on mahdollista vain, jos oleskeluluvan kriteerit täyttyvät.

IV. Pysyvä oleskelu Suomessa perustuu kiinnittymiseen suomalaiseen yhteiskuntaan työn tai opiskelun, kielen ja käyttäytymisen perusnormien sisäistämisen kautta. Suomen kansalaisuus ei ole automaatio vaan seuraus onnistuneesta kotoutumisesta.

V. Euroopan ja Suomen kyky kansainvälisen suojelun tarjoamiseen alueellaan on väistämättä niukka ja rajallinen. Suuret elintasoerot, korkea asumisperusteinen sosiaaliturva ja vapaa maahanmuutto eivät voi olla voimassa yhtä aikaa. Järjestelmän on toimittava siten, että turvapaikat ohjautuvat erityisesti haavoittuvimmassa ja hädänalaisimmassa asemassa oleville apua todella tarvitseville.

Kansainvälisen suojelun perässä tapahtuva turvapaikanhaku poikkeaa merkittävästi kansainvälisestä rekrytoinnista, minkä vuoksi niitä on syytä käsitellä erikseen. Tässä kirjoituksessa käsitellään turvapaikanhakujärjestelmää.

Kirjoitus koostuu kolmesta osasta. Ensimmäisessä osassa käsitellään turvapaikanhaun yleistilannetta niin Suomessa kuin yleisemmin Euroopassa. Toisessa osassa hahmotellaan tarvittavia Euroopan unionin tason muutoksia turvapaikkajärjestelmän kehittämiseksi. Kolmannessa osassa käsitellään turvapaikkaprosessiin liittyviä ratkaisuja, joita on syytä tehdä kansallisella tasolla lyhyellä aikavälillä.

1. Runsas turvapaikanhaku edellyttää tehokkaampaa hädänalaisten valikointia

Turvapaikkajärjestelmä ajautui kriisiin vuonna 2015, jolloin Eurooppaan saapui yhtenä vuonna yli miljoona turvapaikanhakijaa ja siirtolaista. Hakijat saapuivat pääosin meren yli Kreikkaan, Italiaan ja Espanjaan. Silloistenkin sääntöjen mukaan heidät olisi kuulunut rekisteröidä hakijoiksi ja käsitellä hakemukset ensimmäisessä EU:n ulkorajavaltiossa. Käytännössä suurin osa turvapaikanhakijoista jatkoi kuitenkin edelleen toisiin jäsenmaihin, pääosin Itävaltaan, Saksaan, Belgiaan, Alankomaihin ja Pohjoismaihin.

Vuosina 2016-2017 Euroopan unionin alueella sai turvapaikan noin 1,3 miljoonaa sitä hakenutta. Esimerkiksi Suomeen vuonna 2015 saapuneista noin 32 000 turvapaikanhakijasta monet palasivat kotimaahansa kesken turvapaikkakäsittelyn. Vuosina 2016-2018 alle puolet Suomesta turvapaikkaa hakeneista ulkomaalaisista sai myönteisen päätöksen. Tämä tarkoittaa, että enemmistö turvapaikanhakijoista ei ollut kansainvälisen suojelun tarpeessa. He olivat liikkeellä muista syistä.

Kokonaiskuva kertoo, että osa pakeni aidosti vainoa ja sai perustellusti oleskeluluvan kansainvälisen suojelun nojalla. Samalla Euroopassa sadat tuhannet ja Suomessa tuhannet henkilöt ovat saaneet kielteisen päätöksen, joka on vahvistettu lainvoimaiseksi mahdollisten uusintahakemusten ja tuomioistuinkäsittelyjen jälkeenkin. Heistä osa väärinkäyttää järjestelmää jäädessään ilman oleskelulupaa maahan, vaikka suojelun kriteerit eivät ole täyttyneet. Ilman laillista oleskelulupaa maahan jäävien runsas määrä lisää paperittomien alistamista hyväksikäyttöön työmarkkinoilla, voimistaa harmaata taloutta ja kasvattaa riskiä paperittomien ajautumisesta rikollisuuden pariin.

Vuoden 2015 kriisin aiheuttama hallitsematon tilanne johti siihen, että turvapaikkapolitiikkaa kiristettiin monissa Euroopan maissa. Myös Suomessa Sipilän hallitus teki useita turvapaikkapolitiikkaa kiristäviä toimenpiteitä turvapaikanhakujärjestelmän väärinkäytösten estämiseksi ja lainsäädännön saattamiseksi vastaamaan paremmin yleiseurooppalaista linjaa. Kokoomuslaisten sisäministerien johdolla muun muassa luovuttiin humanitaarisen suojelun lupakategoriasta, nostettiin perheenyhdistämisen kriteereihin kuuluvia tulorajoja, tiukennettiin uusintahakemusten tekemisen kriteerejä ja tehostettiin palautuksia.

Lähi-idän ja Afrikan maista läpi Euroopan hakeutuminen Pohjoismaihin turvapaikan perässä on hakijoille itselleen vaarallista ja luo laittomat markkinat ihmissalakuljettajille. Ei ole myöskään kestävää, että turvapaikan perässä matkustetaan läpi Euroopan mantereen. Nykyinen järjestelmä ei kykene varmistamaan, että rajan yli saapuvat ovat juuri niitä, joilla on todellinen tarve turvapaikalle. Naisten, lasten ja perheiden on oltava pakolaispolitiikan painopisteinä.

YK:n pakolaissopimus solmittiin vuonna 1951. Toinen maailmansota oli vasta muutama vuosi aiemmin päättynyt ja Euroopan itäinen puolisko oli juuri päätynyt sosialististen diktatuurien hallintaan. Sopimuksella varauduttiin lähinnä alueellisesti rajoitettuun poliittisesta vainosta johtuvaan pakoon. On ymmärrettävää, että sopimus noissa oloissa kirjoitettiin siitä lähtökohdasta, että turvapaikanhakija pakenee rajan yli länteen tarvittaessa ilman matkustusasiakirjoja ja hakee turvapaikkaa ensimmäisestä turvallisesta kohteesta.

Pakolaisyleissopimuksen tulkinta Euroopassa vakiintui vuosien saatossa nykyiseksi rajanylityksestä käynnistyvään turvapaikkamenettelyyn perustuvaksi. Pakolaissopimuksen solmimisen aikaan ei osattu varautua miljoonien ihmisten mannertenväliseen liikehdintään. Nyt, 2000-luvun haasteiden edessä on olemassa myös tapoja huolehtia hädänalaisimpien turvapaikanhakijoiden ihmisoikeuksista ilman hallitsemattomuuden lisääntymistä. Pakolaissopimus ei edellytä turvapaikanhaun toteuttamista kohdevaltion tai Euroopan unionin alueella.

Turvapaikanhakijan suojelun tarpeen arvioinnin on tapahduttava mahdollisimman lähellä turvapaikanhakijan koti- tai lähtömaata. Tällä tavoin voidaan nopeuttaa päätöksentekoa ja kielteisen päätöksen saaneiden palauttamista. Turvapaikan hakemisen edellytyksenä ei voi olla hengissä selviäminen vaarallisesta Välimeren ylityksestä ja Euroopan halki matkustamisesta.
Maailmassa on tällä hetkellä 25,9 miljoonaa pakolaista sekä 41,3 miljoonaa sisäistä pakolaista. Näistä selvä enemmistö on sijoittunut kehitysmaihin. Kokoomus kannattaa, että kaikilla kansainvälisillä foorumeilla painotetaan tarvetta kaikkien kehittyneiden maiden osallistumista pakolaisuuden juurisyiden poistamiseen.

Parasta apua on humanitaarisen avun keinoin naisten ja tyttöjen hädän lievittäminen siellä, missä he nyt ovat. On kiistatonta, että samalla määrällä resursseja voidaan auttaa useampaa viemällä humanitaarinen apu paikanpäälle kuin tuomalla harvat pois. Suomen on pitkäjänteisen kehitysyhteistyössä keskityttävä entistäkin selkeämmin naisten ja tyttöjen aseman ja koulutuksen parantamiseen. Lisäksi kärkitavoitteina on oltava puhtaan veden saatavuuden turvaaminen ja yksityisen sektorin vahvistuminen.

Kokoomus ehdottaa, että:

Turvapaikkajärjestelmän on toimittava siten, että turvapaikat ohjautuvat haavoittuvimmassa ja hädänalaisimmassa asemassa oleville, jotka todella tarvitsevat eniten apua.

Hädänalaisia tulee auttaa ensisijaisesti tukemalla humanitaarisen avun ja pitkäjänteisen kehitysyhteistyön keinoin ihmisoikeuksien toteutumista, naisten ja tyttöjen asemaa ja koulutusta ja muuta yhteiskunnallista kehitystä lähtöalueilla.

Naisten, lasten ja perheiden on oltava turvapaikkapolitiikan painopisteinä.

Turvapaikkajärjestelmän väärinkäyttö on estettävä.

Rajan ylitykseen ja kohdemaan sisällä turvapaikan hakemiseen perustuva mekanismi minimoidaan ja siirrytään kaikkein hädänalaisimpien valikointiin mahdollisimman läheltä lähtömaita. Mahdollisimman suurelta osin turvaan auttamisen tulisi tapahtua kiintiöpakolaisjärjestelmän kautta.

2. Euroopan unioni tarvitsee uuden yhteisen turvapaikkajärjestelmän

Vapaan liikkuvuuden Eurooppa ilman sisärajatarkastuksia uhkaa jäädä kahdenkymmenen vuoden väliaikaiseksi kokeiluksi, jos EU ei kykene sopimaan yhteisestä kriisinkestävästä turvapaikkajärjestelmästä. Euroopan unionin on aktiivisesti etsittävä yhteisiä ratkaisuja maahanmuuton aiheuttamiin haasteisiin. Suurin osa turvapaikanhakijoista päätyy alkuvaiheessa Etelä-Eurooppaan, mikä on johtanut tilanteen kiristymiseen Euroopan unionin jäsenmaiden välillä. Euroopan unioni ei voi toimia siten, että jokainen jäsenvaltio siirtää asian naapurimaalle.

Turvapaikkakeskustelussa ollaan useista asioista erimielisiä, mutta yhdestä asiasta vallitsee melko laaja yhteisymmärrys: kiintiöpakolaisjärjestelmä auttaa hädänalaisimpia kaikista parhaiten. Kiintiöpakolaisjärjestelmä on myös kestävä keino vähentää rajat yli tapahtuvaa turvapaikanhakua ja kohdistaa kansainvälisen suojelun tarjoamista esimerkiksi lapsiperheisiin ja muihin eniten apua tarvitseviin ryhmiin.

Pohjoismaat ovat perinteisesti painottaneet suoraan pakolaisleireiltä noudettavia kiintiöpakolaisia. Kokoomuksen mielestä EU:n tulee kulkea kohti järjestelmää, jossa kansainvälisen suojelun tarjoaminen siirtyy suoraan kriisialueilta ja pakolaisleireiltä noutamiseen rajat ylittävän turvapaikanhaun sijaan. EU:n yhteisestä pakolaiskiintiöstä sopiminen olisi ennen kaikkea tapa saada Euroopan suuret maat oikeudenmukaisessa suhteessa mukaan kiintiöpakolaistyyppiseen mekanismiin. On löydettävä tapa sopia tästä siten, että samalla vastapainona rajoitetaan omaehtoiseen rajanylittämiseen perustuvaa turvapaikanhakua tehokkaasti. Lopputavoitteen on oltava painopisteen siirtäminen omaehtoisesta turvapaikan hakemisesta suoraan pakolaisleiriltä noutamiseen.

Kokoomuksen mielestä Suomen on edistettävä EU:ssa turvapaikanhaun keskittämistä EU:n ulkorajojen tuntumaan perustettaviin ulkorajakeskuksiin. Tällöin turvapaikanhaku tapahtuu koordinoidusti toimivissa, ihmisoikeuksia kunnioittavissa keskuksissa, joissa turvapaikkapäätökset tehdään. Henkilöt, joille ei myönnetä turvapaikkaa, on palautettava lähtömaihin mahdollisimman nopeasti. Intressi jäädä laittomasti keskuksen yhteyteen olisi selvästi pienempi kuin nykyjärjestelmässä, jossa palautuksen välttäminen mahdollistaa vapaan elämisen EU:n sisällä, vaikka perusteet lailliselle oleskelulle eivät olisi täyttyneet. Väärinkäytösten vähentäminen on keskeistä sille, että voimme varata turvapaikat Euroopassa aidosti hädänalaisimmille.

Ulkorajamekanismi edellyttää Euroopan yhteisen turvapaikkavirasto EASO:n ja yhteisen raja- ja merivartiosto Frontexin vahvistamista sekä resurssien että valtuuksien osalta. Maahantulon paineen kasvaessa yhdellä ulkorajaosuudella sinne on perustettava nopeasti riittävän suuren mittakaavan vastaanotto- ja hakemuskäsittelykyky. Turvapaikanhakijoiden perustarpeista on huolehdittava ja heidän tapauksensa pystyttävä käsittelemään ja ratkaisemaan nopeasti. Erityisesti lasten oikeuksista on huolehdittava ulkorajakeskuksessa. Nykyistä selvästi nopeampi hakemusten käsittely suurten hakijamäärien tilanteissa edellyttää, että EASO ja Frontex saavat riittävät valtuudet päätösten valmistelun ja toimeenpanon työvaiheisiin, vaikka varsinaisen turvapaikkapäätöksen tekeminen pysyisikin kansallisten viranomaisten vastuulla.

Hakijoiden ad hoc -siirroista muihin jäsenmaihin tulee siirtyä siihen, että siirretään oleskeluluvan saaneita ja se tapahtuu EU:ssa yhdessä sovitun menettelyn avulla. Vaikka ulkorajakeskusten riittävä resursointi maksaa, se on selvästi kustannustehokkaampi ja turvallisempi tapa toimia kasvavan tulijamäärän tilanteessa kuin se, että hakijat kulkevat salakuljettajia hyödyntäen eri maihin ympäri Eurooppaa, hakemuksia käsitellään kohdemaissa ja tämän jälkeen kielteisen päätöksen saaneita on vaikea palauttaa.

Vapaa liikkuvuus EU:n sisällä voi toimia vain, mikäli EU:n ulkoraja ei vuoda. Jokaisella ulkorajavaltiolla on ensisijainen vastuu oman ulkorajaosuutensa vartioinnista ja valvonnasta. Sen sijaan EU tarvitsee nykyistä vahvemmat valtuudet ja resurssit, joilla voidaan nopeasti reagoida maahantulon paineen kasvaessa yksittäisillä ulkorajaosuuksilla. Marraskuussa 2019 Euroopan neuvoston hyväksymä asetus eurooppalaisesta raja- ja merivartiostosta, jolla mahdollistettiin Frontexille muun muassa pysyvät joukot, oli tässä askel oikeaan suuntaan.

Kokoomus ehdottaa, että:

EU:n tulee kulkea kohti järjestelmää, jossa kansainvälisen suojelun tarjoaminen siirtyy hädänalaisimpien noutamiseen kriisialueilta ja pakolaisleireiltä rajat ylittävän turvapaikanhaun sijaan.

Turvapaikkahakemusten käsittely keskitetään EU:n ulkorajoille perustettaviin ulkorajakeskuksiin, jotka resursoidaan maahantulon paineen kasvaessa riittävän nopeasti ja vahvasti EU:n yhteisen turvapaikkaviraston ja rajavartioston toimesta. Lisäksi painopistettä tulee siirtää omaehtoisesta Euroopan rajoille hakeutumisesta kiintiöpakolaisjärjestelmän suuntaan. EU-maiden koordinoitua kiintiöpakolaisten valintaa tulisi pilotoida merkittävässä kolmannen maan pakolaisleirissä.

Henkilöt, joille ei myönnetä turvapaikkaa, on palautettava lähtömaihin mahdollisimman nopeasti.

Frontexia ja EU:n ulkorajavaltioiden vastuuta oman ulkorajaosuutensa vartioinnista ja valvonnasta on vahvistettava, jotta EU:n ulkoraja ei vuoda.

3. Hallittavuutta ja hädänalaisiin keskittyvää valikoivuutta voidaan parantaa myös Suomen omilla päätöksillä

Vuoden 2015 jälkeen EU on kyennyt turvapaikkapolitiikassa vain hätäratkaisuihin, eikä ole pystynyt uudistamaan yhteistä turvapaikkalainsäädäntöä hädänalaisten valikointia ja hallittavuutta parantavaksi, vaikka tämän uudistuksen puuttuminen on ollut keskeinen EU:n yhtenäisyyttä ja toimintakykyä uhkaava kysymys. Loppuvuodesta 2019 aloittanut Ursula von der Leyenin komissio on ilmoittanut tarttuvansa yhteisen kestävän turvapaikkamekanismin rakentamiseen tomerammin. Todennäköisesti EU:n yhteistä kokonaisvaltaista turvapaikkaratkaisua ei ole ainakaan muutaman vuoden sisällä kuitenkaan näköpiirissä. Suomen on kyettävä toimimaan siitäkin huolimatta, että Euroopan unionin tasolla ei saada lähitulevaisuudessa yhteisiä ratkaisuja tehdyksi.

Kokoomuksen turvapaikkapoliittinen linja on selkeä. Sipilän hallituksen aikana aloitetulla turvapaikkojen tarkempaa kohdentumista tukevalla linjalla on jatkettava. Muutoksilla torjutaan turvapaikanhaun väärinkäytöksiä ja turvapaikanhakuun liittyviä lieveilmiöitä. Samalla varmistetaan, että Suomen antama apu kohdentuu aidosti hädänalaisille ihmisille. Hädänalaisia on kyettävä auttamaan suomalaisten turvallisuudesta ja länsimaisista arvoista tinkimättä.

3.1. Valmiudet siirtää turvapaikkakäsittely ja pitää hakijat hakuaikana rajavyöhykkeen tuntumassa ja rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti

Ulkomaalaislakiin on tehtävä muutos, joka mahdollistaa EU-lainsäädännön määrittelemän rajamenettelyn käyttämisen turvapaikkamenettelyssä tarpeen mukaan. Rajamenettelyssä kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan käsitellä ja ratkaista rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä päästämättä henkilöä menettelyn aikana maahan. Rajamenettelyssä voidaan käsitellä tiettyjä nopeutetussa menettelyssä käsiteltäviä hakemuksia. Hakemus on ratkaistava neljän viikon kuluessa.

Rajamenettelyllä pyrittäisiin samaan suuntaan kuin ulkorajakeskuksilla koko EU:n yhteisellä ratkaisulla toimittaessa. Hakuajan oleskelun rajaaminen rajavyöhykkeelle vaikeuttaisi rikollisten pyrkimystä väärinkäyttää turvapaikanhakua keinona siirtyä toisen maan sisään ja toimia sen sisällä ensin turvapaikanhakijan statuksella ja tarvittaessa kielteisen päätöksen jälkeen jäämällä laittomasti maan sisälle. Yleisestikin valinta rajavyöhykkeen palautuskeskuksen ja palaamisen välillä olisi omiaan lisäämään paluun suosiota niissä tilanteissa, joissa suojelun perusteet eivät ole riittäneet oleskelulupaan, vaan on tehty kielteinen päätös.

Rajamenettelyyn siirtymisen mahdollistaminen Suomen lainsäädännössä lisäisi toimintavaihtoehtoja erityisesti siinä tilanteessa, että turvapaikanhaku Venäjältä Suomeen lisääntyisi nopeasti ja siihen liittyisi epäilyttäviä erityispiirteitä, kuten talvella 2015-2016 tapahtui.

On myös tunnustettava, ettei turvapaikanhaku ole aina spontaania. Suomella ei ole kaikissa kuviteltavissa olevissa tilanteissa mahdollisuutta käsitellä suurta määrää yhtäaikaisia maahantulijoita ilman, että kansallinen turvallisuus vaarantuu. Siksi valmiuslainsäädäntöön on lisättävä mahdollisuus rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella.

Kokoomus ehdottaa, että:

Suomessa otetaan käyttöön rajamenettely, jossa kansainvälistä suojelua koskeva hakemus voidaan tarpeen mukaan käsitellä ja ratkaista rajavyöhykkeellä tai sen läheisyydessä päästämättä henkilöä menettelyn aikana maahan.

Valmiuslainsäädäntöön on luotava valmius rajoittaa turvapaikanhakua määräaikaisesti kansallisen turvallisuuden vaarantumisen perusteella.

3.2. Toimivat palautukset ovat turvapaikkajärjestelmän perusta

Lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ulkomaalaisten poistuminen Suomesta on välttämätöntä turvapaikkajärjestelmän toimivuuden ja uskottavuuden näkökulmasta.

Rikoksiin syyllistyneiden turvapaikanhakijoiden ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden ulkomaalaisten palautuksia on tehostettava. Tältä osin ulkomaalaisten säilöönottoa koskevaa lainsäädäntöä on kiristettävä. Lainsäädännössä on mahdollistettava henkilön säilöönotto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella säilöönoton jatkaminen 12 kuukauden ajan nykyisen 6 kuukauden sijaan. Säilöönotto on mahdollinen vain kielteisen turvapaikkapäätöksen saamisen ja päätöksen täytäntöönpanokelpoiseksi tulemisen välisenä aikana.

Turvapaikkajärjestelmämme ei pidä kannustaa ulkomaalaisia hakeutumaan Suomeen ilman lainmukaisia perusteita ja ryhtymään täällä rikolliseen toimintaan. Turvapaikanhakijoiden ja kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden lisäksi myös pysyvän oleskeluluvan saaneiden ulkomaalaisten lupa on pystyttävä perumaan, mikäli hän omalla toiminnallaan vaarantaa kansallista turvallisuutta toiminnallaan.

On tärkeää, että kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneiden palautus saadaan toimivaksi ja nopeaksi. Ensisijainen vaihtoehto kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneelle tulee olla vapaaehtoinen poistuminen maasta.

Maasta poistamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi on lainsäädännössä laajennettava ilmoittautumisvelvollisuuden ja asumisvelvollisuuden käyttöä. Ilmoitusvelvollisuuden tulisi koskea lainvoimaisen käännytyspäätöksen saaneita, vastaanottopalveluiden piiristä poistettuja henkilöitä. Lainvoimaisen käännytyspäätöksen saaneisiin, yleistä järjestystä ja turvallisuutta uhkaaviin henkilöihin on lisäksi sovellettava asumisvelvollisuutta erikseen määrätyssä majoituspaikassa. Näitä velvollisuuksia rikkovien osalta tulisi soveltaa poliisin harkinnan perusteella säilöönottoa.

Kansainvälisen oikeuden lähtökohta on, että valtiot ottavat vastaan sellaiset oman maansa kansalaiset, joilla ei ole oikeutta oleskella lähettävässä valtiossa. Periaate vahvistettiin mm. EU:n ja Irakin välisessä uudessa kumppanuus- ja yhteistyösopimuksessa, joka tuli voiman syksyllä 2018. Toimia sujuvan palautusyhteistyön kehittämiseksi on tehostettava keskeisten turvapaikanhakijoiden alkuperämaiden kanssa sekä kahdenvälisesti että EU:n yhteisin toimin. On kestämätöntä, että Euroopan maat tukevat esimerkiksi Irakin jälleenrakennusta ja turvallisuusrakenteita miljardeilla euroilla vuodessa, mutta samalla Irak on enenevästi vaikeuttanut sitoumustensa mukaista omien kansalaistensa vastaanottoa. Sopimusneuvottelujen nopeuttamiseksi Suomen on tehtävä Irakille annettava taloudellinen apu ehdolliseksi sille, että Suomessa kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita Irakin kansalaisia koskeva palautussopimus Irakin kanssa syntyy. Palautussopimuksen aikaansaamisessa sisäministerin lisäksi keskeisiä toimijoita ovat pääministeri, ulkoministeri ja eurooppaministeri.

Kokoomus ehdottaa, että:

Mahdollistetaan henkilön säilöönotto yleisen järjestyksen ja turvallisuuden perusteella ja säilöönoton jatkaminen 12 kuukauden ajan nykyisen 6 kuukauden sijaan.

Laajennetaan ilmoittautumisvelvollisuuden ja asumisvelvollisuuden käyttöä maasta poistamista koskevan päätöksen täytäntöönpanon turvaamiseksi.

Irakille myönnettävä taloudellinen apu tehdään ehdolliseksi sille, että palautussopimus Irakin kanssa syntyy.

3.3. Laitonta maahan jäämistä ja laittoman työvoiman hyväksikäyttöä on vaikeutettava

Turvapaikkajärjestelmän akuutein haaste on se, että Suomessa on nyt ensimmäistä kertaa tuhansia lainvoimaisen kielteisen turvapaikkapäätöksen saaneita ulkomaalaisia, joiden palauttaminen kotimaihinsa on vaikeaa ilman uusia toimenpiteitä. Laittoman maassaolon torjumiseksi on otettava käyttöön kaikki käytettävissä olevat lainsäädännölliset keinot. Muiden maiden, erityisesti Pohjoismaiden käytäntöjä on seurattava tarkasti. Suomeen ei saa syntyä sellaisia vetovoimatekijöitä, jotka johtaisivat väärin perustein ulkomaalaisten hakeutumiseen maahan.

Ilman oleskelulupaa pysyvästi Suomessa oleskelevien vähemmistön syntyminen on yhteiskunnallisen vakauden näkökulmasta vaarallista. Tuhansien laittomasti maassa oleskelevien ulkomaalaisten lisäys edistää harmaata taloutta ja halpatyövoiman hyväksikäyttöä sekä lisää turvattomuutta, väkivaltaista radikalisoitumista, rikollisuutta ja ihmiskaupan riskiä. Laittomasti Suomessa oleskelevien ulkomaalaisten todennäköisyytensä hakeutua harmaille työmarkkinoille on suuri.

Kokoomus haluaa kiristää luvattoman ulkomaisen työvoiman käytön rangaistusasteikkoa. Rangaistuksen täytyy olla vuosien liiketoimintakielto tai muu tuntuva rangaistus, joka tekisi laittoman työvoiman hyväksikäytöstä kannattamatonta. Ulkomaisen laittoman työvoiman palkkaaminen sekä vähentää ulkomaalaisten kannustimia poistua maasta, että asettaa lainmukaisesti toimivat yrittäjät epäoikeudenmukaiseen asemaan suhteessa laitonta työvoimaa käyttäviin yrittäjiin. On myös tärkeää huomioida yksityishenkilöiden välillä tapahtuva hyväksikäyttö. Seuraamuksia on kiristettävä kaikissa tapauksissa, joissa pyritään hyödyntämään laittomasti Suomessa oleskelevia ulkomaalaisia.

On varmistettava, että henkilö, jolla ei enää ole oleskelulupaa tai oleskeluoikeutta, menettää myös kotikuntansa Suomessa sekä siihen liittyvät palvelut ja oikeudet pois lukien välttämättömään toimeentuloon ja huolenpitoon liittyvät palvelut, perusopetus sekä muut lasten erityispalvelut. Oppilaitoksille on annettava mahdollisuus erottaa opiskelija lainvoimaisen käännytys- tai karkotuspäätöksen nojalla. Lisäksi on selvitettävä mahdollisuus säätää vankeusrangaistus laittoman maassaolon rangaistukseksi.

Kokoomus ehdottaa, että:

Luvattoman ulkomaisen työvoiman käytön rangaistuksia hyväksikäyttävälle työnantajalle kiristetään.

Varmistetaan, että henkilö, jolla ei enää ole oleskelulupaa tai oleskeluoikeutta, menettää myös kotikuntansa Suomessa sekä siihen liittyvät palvelut ja oikeudet.

Oppilaitoksille annetaan mahdollisuus erottaa opiskelija lainvoimaisen käännytys- tai karkotuspäätöksen nojalla.

Selvitetään mahdollisuus säätää vankeusrangaistus laittoman maassaolon rangaistukseksi.

3.4. Uusintahakemusten väärinkäyttöön on puututtava

Turvapaikkahakemusten uusimiskierre pitkittää ulkomaalaisen maassaoloa ja epävarmuutta tulevaisuuden suhteen sekä rasittaa turvapaikkajärjestelmää merkittävästi. Viranomaiset joutuvat käyttämään aikaansa perusteettomien hakemusten läpikäyntiin, mikä on pois kansainvälistä suojelua todella tarvitsevilta ulkomaalaisilta.

Turvapaikkaprosessissa hakijalla on käytössään riittävät oikeusturvakeinot kuten on kaikissa muissakin viranomaisasioissa. Periaate sisältää myös oikeuden uusintahakemukseen, jos olennaisia asioita ei hakijasta riippumattomista syistä ole pystytty ensimmäisessä käsittelyssä huomioimaan. Valitettavasti toistuvia uusintahakemuksia käytetään myös vastoin tarkoitusta lainvoimaisen päätöksen täytäntöönpanon viivyttämiseksi. Uuden hakemuksen tekemällä ulkomaalainen voi pitkittää oleskeluaan Suomessa, vaikka lainmukaisia edellytyksiä kansainvälisen suojelun saamiselle ei ole. Vuonna 2018 uusintahakemuksia tehtiin 2 139, mikä vastaa lähes puolta kaikista turvapaikkahakemuksista. Osa hakee turvapaikkaa jo neljättä tai peräti viidettä kertaa.

Turvapaikkaprosessin tarkoituksellinen pitkittäminen aiheuttaa turhautumista ja voi pahimmillaan edistää turvapaikanhakijan radikalisoitumista. Mitä nopeammin päätös saadaan ja kielteisen päätöksen saaneiden maasta poistaminen tapahtuu, sen toimivampi prosessi on ja resursseja säästyy alkuvaiheen Maahanmuuttoviraston päätöksentekoon.

Sisäministeri Mykkäsen aikana tehdyillä ulkomaalaislain muutoksilla uusintahakemuksen käsiteltäväksi ottamisen perusteita kiristettiin 1.6.2019 voimaantulleella muutoksella. Muutoksella kavennettiin väärinkäytön mahdollisuutta uusia hakemus viivytystarkoituksessa ja näin osaltaan ruuhkauttaa käsittelyä. Muutoksen ansiosta uusintahakemuksen tekeminen ei myöskään enää estä aiemman käännyttämispäätöksen täytäntöönpanoa, jos uusintahakemus ei täytä tutkittavaksi ottamisen edellytyksiä ja on tehty vain palautuksen estämiseksi tai viivyttämiseksi. Työtä on jatkettava kiristämällä uusintahakemusten tekemisen kriteerejä entisestään siten, että hakemuksen uusiminen on mahdollista vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa erityisin perustein.

Kokoomus ehdottaa, että:

Panostamalla Maahanmuuttoviraston sujuvaan ja laadukkaaseen turvapaikkakäsittelyyn säästetään resursseja muutoksenhakuvaiheesta sekä vastaanottotoiminnasta.

Uusintahakemusten tekemisen edellytyksiä kiristetään siten, että hakemuksen uusiminen on mahdollista vain hyvin poikkeuksellisissa tapauksissa erityisin perustein.

3.5. Pysyvän oleskeluluvan saamisen on perustuttava työhön ja opiskeluun

Pysyvän oleskeluluvan saamisen tulee perustua henkilön integroitumiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Tämän ensisijaisena mittana tulee työikäisiltä, kansainvälisen suojelun perusteella Suomessa olevilta edellyttää usean vuoden opiskelu- tai työhistoriaa Suomessa oleskelun ajalta sekä kohtuullista kielitaitoa (suomi tai ruotsi). Lisäksi edellytyksenä tulee olla sitoutuminen yhteiskunnan sääntöjen noudattamiseen. Sen ulkomaalainen voisi osoittaa suorittamalla hyväksytysti suomalaisen yhteiskunnan peruskurssin ja kurssikokeen. Kurssin ja kokeen sisältö keskittyisi yhteiskunnan perustaviin sääntöihin sekä perusoikeuksiin, kuten ihmisten fyysisen koskemattomuuden ja yhdenvertaisuuden kunnioittamiseen kaikissa tilanteissa.

Pysyvä oleskelulupa tulee myöntää vain sellaisille henkilöille, jotka eivät uhkaa yleistä järjestystä ja turvallisuutta, eivätkä ole syyllistyneet törkeisiin rikoksiin. Vastaavasti kansainvälisen suojelun asema on poistettava henkilöltä, joka on syyllistynyt törkeään rikokseen saatuaan kansainvälisen suojelun aseman Suomessa. Mikäli palautuskielto estää tällaisten henkilöiden paluun kotimaahansa, tulee Suomeen jäämisen olla luonteeltaan väliaikaista ja rajoitettua.

Lisäksi ulkomaalaislakiin on tehtävä muutokset, joiden nojalla voidaan estää ulkomailla oleskelevan henkilön palaaminen Suomeen peruuttamalla henkilölle myönnetty oleskelulupa tai lakkauttamalla suojeluasema, jos henkilön katsotaan vaarantavan kansallista turvallisuutta tai yleistä järjestystä ja turvallisuutta. Tällä hetkellä oleskeluluvan lakkauttaminen ei ole mahdollista ilman henkilön kuulemista Suomessa.

Kokoomus ehdottaa, että:

Pysyvä oleskelulupa voidaan myöntää vain henkilölle, jotka ovat opiskelleet tai tehneet työtä Suomessa ja jotka eivät uhkaa yhteiskunnan yleistä turvallisuutta ja järjestystä.

Kansainvälisen suojelun asema on poistettava henkilöiltä, jotka ovat syyllistyneet törkeään rikokseen saatuaan kansainvälisen suojelun aseman Suomessa. Mikäli palautuskielto estää ulkomaalaisen henkilön palauttamisen, on Suomeen jäämisen oltava rajoitettua.

3.6. Suomen kansalaisuuden ei tule olla automaatio vaan seuraus onnistuneesta kotoutumisesta

Suomen kansalaisuuden tulee olla seuraus onnistuneesta kotoutumisesta suomalaiseen yhteiskuntaan ja sen arvoihin. Kansalaisuuden saaminen ei voi olla Suomeen tulevalle itsestäänselvyys tai automaattinen oikeus. Kansalaisuuden saamisen edellytyksiä on tiukennettava.

Kansalaisuuden saamisen edellytyksiin tulee lisätä suomalaisen yhteiskunnan peruskurssin ja kurssikokeen hyväksytty suorittaminen. Kurssin ja kokeen sisältö keskittyisi yhteiskunnan perustaviin sääntöihin sekä perusoikeuksiin, kuten ihmisten fyysisen koskemattomuuden ja yhdenvertaisuuden kunnioittamiseen kaikissa tilanteissa. Mikään yksittäinen testi ei itsessään takaa moitteetonta käyttäytymistä, mutta se olisi symbolinen sitoumus kunnioittaa suomalaisen yhteiskunnan pelisääntöjä. Suomeen parhaiten soveltuvan testin käyttöönotossa on selvitettävä muiden maiden käytäntöjä kansalaisuustestien käytössä.

Kansalaisuuden saamisen ehtoja on kiristettävä myös siten, että tarkistetaan Suomessa vaadittua oleskeluaikaa nykyistä pidemmäksi vertailumaiden käytännöt huomioiden. Normaalia pidempää Suomessa asumisaikaa on edellytettävä tapauksissa, joissa hakijan henkilöllisyyden määrittäminen on oleskelulupaa myönnettäessä ollut mahdotonta tai epäselvää muun muassa puuttuvien dokumenttien takia. Näin lisätään myös kannusteita hankkia ja esittää henkilöllisyystodistukset alkuperämaasta. Kansalaisuuden edellytysten arvioinnissa on asumisajaksi hyväksyttävä vain oleskeluluvalla tapahtunut oleskelu.

Suomen tulee ottaa käyttöön Tanskan malli kansalaisuuden perumisessa ulkomailla aseelliseen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan osallistuvan kaksoiskansalaisen kohdalla. Kansalaisuuden menettämisen edellytyksiä on entisestään laajennettava myös terrorismi-, maan- ja valtionpetosten kohdalla. Suomen kansalaisuuden menettäminen on mahdollista vain henkilöille, jotka ovat Suomen lisäksi myös jonkin toisen maan kansalaisia. Erittäin törkeisiin Suomen valtion ja sen kansalaisten turvallisuutta vaarantaviin rikoksiin syyllistyneiden kaksoiskansalaisten oikeutta Suomen kansalaisuuteen ei voida pitää peruuttamattomana.

Kokoomus ehdottaa, että:

Suomen kansalaisuuden myöntämisen yhteydessä on pystyttävä paremmin varmistamaan onnistunut kotoutuminen ja suomalaisen yhteiskunnan universaalien perusarvojen omaksuminen ottamalla käyttöön yhteiskunnan perustavia sääntöjä ja ihmisten perusoikeuksia sekä yhdenvertaisuutta koskeva suomalaisen yhteiskunnan peruskurssi ja kurssikoe, sekä pidentämällä Suomessa vaadittua oleskeluaikaa.

Suomen tulee ottaa käyttöön Tanskan malli kansalaisuuden perumisessa ulkomailla aseelliseen terroristiryhmän tai vastaavan toimintaan osallistuvan kaksoiskansalaisen kohdalla.

3.7. Turvapaikkaprosessin alkuvaiheeseen on panostettava riittävästi

Vuonna 2015 Suomessa onnistuttiin sisäministeriön silloisten toimien ansiosta välttämään turvapaikanhakijoiden hallitsematon ohjautuminen maan sisällä. Hakijoiden määrän äkillinen kymmenkertaistuminen edellytti nopeaa moninkertaistamista myös Maahanmuuttoviraston käsittelijöiden, käytettävien tulkkien, oikeusavustajien ja muiden edustajien määrässä. Asetelma oli panostusten mittakaavasta johtuen haastava, koska suomea ja hakijoiden kieltä osaavien pätevien tulkkien, avustajien ja kokeneiden oleskelulupakäsittelijöiden määrä oli hyvin rajallinen. Osin haaste purkautui käsittelyaikojen pidentymisenä.

Kesäkuussa 2019 valmistui laaja riippumaton selvitys turvapaikkajärjestelmän toimivuudesta. Selvityksen mukaan vuosien 2015 ja 2016 korkeat hakijamäärät näkyvät yhä Suomen turvapaikka- ja vastaanottojärjestelmän nykytilanteessa. Turvapaikkajärjestelmän kuormittuneisuus näkyy erityisesti käsittelyajoissa sekä Maahanmuuttovirastossa että hallinto-oikeuksissa. Vaikka hakemusmäärät ovat sittemmin laskeneet jo vuotta 2015 edeltävää tasoa alemmas, vastaanottojärjestelmässä kirjoilla olevien asiakkaiden määrä on laskenut hitaasti.

Kokoomus edellyttää, että turvapaikkamenettelyssä turvataan riittävät resurssit, jotta ammattitaitoiset asiantuntijat kykenevät tekemään päätökset laadukkaasti heinäkuussa 2018 voimaantulleen lakisääteisen 6 kuukauden maksimiajan rajoissa. Prosesseja on kehitettävä muun muassa automatisointia hyödyntämällä. Riittävät resurssit on turvattava myös valituksia käsitteleville hallinto-oikeudelle ja korkeimmalle hallinto-oikeudelle. Samalla on tehtyjen arviointien perusteella valitettavasti selvää, että nykyiseen hakumekanismiin perustuva järjestelmä ei voi jatkossakaan toimia täysin ilman haasteita, jos hakijamäärä 10-kertaistuu nopeasti, kuten tapahtui vuonna 2015. On mahdotonta ylläpitää etukäteen riittävän suurta kokeneiden turvapaikkakäsittelijöiden ja tulevien hakijoiden kielten tulkkien reserviä.

Avun aidosti hädänalaisille kohdentavan valikoivuuden lisääminen turvapaikkapolitiikassa mahdollistaa panostukset vapauttamalla resursseja aiheettomien turvapaikkahakemusten käsittelystä. Päätöksenteon tehostaminen vähentää lisäksi ulkomaalaisten odotusaikaa vastaanottokeskuksissa, mikä myös säästää resursseja.

Vastaanottokeskuksissa on edellytettävä aktiivista osallistumista perehdyttämistoimiin. Toimintaan osallistumisesta kieltäytymisen tulee johtaa vastaanottorahan pienenemiseen.

Päätöksenteko ulkomaalaisasioissa on monivaiheinen prosessi, jossa selvitetään tarkasti turvapaikanhakijan ja tämän koti- tai lähtömaan tilanne. Mitä varmemmaksi ensivaiheen prosessi saadaan, sitä vähemmän muutoksenhaun tarvetta pitäisi ilmetä. Hakemuksen ratkaiseminen laadukkaasti ja perinpohjaisesti ensimmäisellä kerralla säästää resursseja uusintahakemuskierteeltä.

Kokoomus ehdottaa, että:

Turvapaikkahakemusten käsittelyaikoja lyhennetään huolehtimalla Maahanmuuttoviraston ja tuomioistuimien riittävistä resursseista.

Vastaanottokeskusten perehdyttämistoimenpiteisiin osallistumatta jättäminen ilman asianmukaista perustetta johtaa vastaanottorahan pienenemiseen.

3.8. Suomen on kotoutettava töihin, ei työttömäksi

Myönteisen turvapaikkapäätöksen saaneilla on suunta oltava opintojen ja työn kautta kotoutuminen suomalaiseen yhteiskuntaan. Nykytilanne, jossa tiettyjen turvapaikanhakijaryhmien työllisyysaste on vielä vuosia maahan saapumisen jälkeen kaukana kantaväestöstä, ei ole hyväksyttävä. Kotoutumisessa esisijainen vastuu on turvapaikan saaneella itsellään. Yhteiskunta voi kuitenkin myös tehdä paljon kotoutumista tukeakseen.

Avain kotoutumiseen on työ, johon on päästävä nopeasti oleskeluluvan saamisen jälkeen. Työtä saanut maahanmuuttaja pystyy lähtökohtaisesti huolehtimaan itsestään. Työssä oppii myös ymmärtämään yhteiskuntamme toimintaa ja osallistuu suomalaisen yhteiskunnan ylläpitämiseen verojenmaksun kautta. Työssä syntyy myös verkostoja ja ihmissuhteita. Työssä kasvatetaan kielitaitoa ja kerrytetään arvokasta työkokemusta.

Tanska on korostanut nopean työllistymisen ensisijaisuutta jo pitkään ja myös Ruotsissa on menty tähän suuntaan. Työnhakua ja työn vastaanottamista koskevien velvoitteiden on astuttava voimaan heti oleskeluluvan saamisen jälkeen. Sosiaaliturvaa on uudistettava siten, että se kannustaa nykyistä voimakkaammin työntekoon.

Kotoutumiskoulutus on uudistettava siten, että siinä lähtökohtana on kielen oppimisen integroiminen työhön eikä päinvastoin. Työkaluina tähän ovat palkkatukijaksot, harjoittelut, valmennukset ja koulutussopimus. Muutos vaatii myös työnantajilta ja työyhteisöiltä sen hyväksymistä, että kaikki eivät osaa hyvin suomea – ainakaan aluksi. Kotoutumiskoulutusta on uudistettava myös niin, että se mahdollistaa palkallisen työnteon opiskelun ohessa ja kannustaa siihen. Nykyään poissaolot koto-koulutuksesta työkeikkojen vuoksi voivat johtaa paikan menettämiseen ja uuden kurssin odotteluun. Ihmisiä ei saa ohjata pitkäkestoiseen oleskeluun työelämän ulkopuolella tukien varassa.

Turha odottelu on pahinta. Koto-kursseille voi olla pitkä jono. Tällöin maahanmuuttajille tulee tarjota omaan ammatilliseen kiinnostukseen ja olemassa oleviin taitoihin perustuvaa työpajatoimintaa taikka ohjata heitä työkokeiluihin ja omaehtoiseen opiskeluun. Työelämän ulkopuolella olevien maahanmuuttajien aktivoinnista on tehtävä kuntien tehtävä. Jo nyt käytössä on osaamiskeskus-malleja, jotka toimivat tähän hyvänä pohjana.

Erityisesti maahanmuuttajataustaisille äideille on rakennettava keinoja osallistua suomalaiseen arkeen esimerkiksi yhdessä lastensa kanssa. Suomen ja ruotsin kielen opetusta on järjestettävä äideille yhdessä lasten kanssa päiväkotien yhteydessä. Samalla syntyy luontevia kontakteja muihin vanhempiin.

Työmarkkinatukeen on sisällytettävä kielen opiskeluun kannustava kielilisä, jolla kielitaitonsa osoittamalla voi nostaa työmarkkinatukensa nykyisen peruspäivärahan tasolle. Kielilisä toteutettaisiin alentamalla ensin työmarkkinatukea kaikkien osalta kielilisää vastaavalla summalla. Todistamalla suomen tai ruotsin kielitaidon esimerkiksi peruskoulun päättötodistuksella tai yleisellä kielitutkinnolla saisi kielilisän, jolloin tuki vastaisi nykyistä peruspäivärahaa.

Kokoomus ehdottaa, että:

Työnhakua ja työn vastaanottamista koskevien velvoitteiden on astuttava voimaan heti oleskeluluvan saamisen jälkeen, eivätkä ne saa katketa kotoutumisjaksolla tarjottavien palveluiden ajaksi, vaan ensisijainen pyrkimys tulee olla kannustaa nopeasti työhön ja työpaikoilla tapahtuvaan harjoitteluun.

Kotoutumiskoulutus on uudistettava siten, että lähtökohtana on kielen oppimisen integroiminen työhön eikä päinvastoin.

Työmarkkinatukeen on sisällytettävä kielen opiskeluun kannustava kielilisä, jolla kielitaitonsa osoittamalla voi nostaa työmarkkinatukensa nykyisen peruspäivärahan tasolle.

Turvapaikat hädänalaisille, estetään väärinkäyttö -asiakirjan taustalla ovat Kokoomuksen puoluehallituksessa ja eduskuntaryhmässä hyväksytty Kokoomuksen visio paremmasta turvapaikkapolitiikasta (19.2.2019) ja sisäministeri Kai Mykkäsen johdolla valmisteltu Seksuaalirikollisuuden ennaltaehkäisy ja torjunta -ohjelma (20.2.2019).