Petteri Orpo: Toimiva hoito kaipaa enemmän järkeä ja sydäntä kuin byrokratiaa

Uutiset

Kesäkuun kuntavaalien alla puhuimme paljon siitä, että ilman kestävää taloutta meillä ei olisi maailman parasta koulua, ei hyviä sosiaali- ja terveyspalveluja, toimivaa julkista liikennettä, ei asvalttia teillä, ei kirjastoautoa eikä festareita. Eikä turvallista arkea.

Politiikan syksyn edetessä yhä pidemmälle on tullut selväksi, että tätä viestiä on toistettava yhä voimakkaammin. Suomi on hyvä maa. Ja jotta se olisi sitä huomennakin, hyvinvointi tarvitsee puolustajia. Ja sen parhaat puolustajat olemme me suomalaiset itse.

Velaksi eläminen ei ole suomalaisten mieleen. Ilta-Sanomien teettämän kyselytutkimuksen mukaan suurin osa suomalaisista kertoo pitävänsä hallituksen velkaantumisvauhtia liian kovana. Eikä hallitus voi enää selittää sitä koronatoimilla. Talous ja työllisyys ovat kasvaneet, mutta siitä huolimatta hallitus ottaa ensi vuonna lisävelkaa seitsemän miljardia euroa. Meno on kuin Irwin Goodmanin rallissa: ”kun on alkuun päästy, niin antaa mennä vaan.”

Kasvupyrähdyskin on jäämässä lyhyeksi, ensi vuonna talouskasvu jo hidastuu. Vuonna 2023 kasvu alkaa ykkösellä. Vain Marinin hallitusta tämä ei hidasta. Koronakriisin hellittäessä hallituksen todelliset kasvot ovat paljastuneet.

Hallitus ottaa velkaa vailla huolta huomisesta. Se ei tee valintoja, eikä priorisoi menoja. Pääministeri ehdottelee jatkuvasti uusia kohteita, mutta myös väyliä, keinoja, lisävelan ottamiseen. Sen sijaan keinoja talouden tasapainottamiseen hallitus ei etsi.

Marin haluaa romuttaa veronmaksajien suojaksi luodun kehysmenettelyn verhoamalla aikeensa vihreän siirtymän investoinneilla. Väite, ettei investointeja voisi tehdä kehyksen puitteissa on väärä. Jokainen hallitus itse määrittelee kehyksensä ja voi sisällyttää sinne mittaviakin menoja. Tällä tavoin tehdään investointeja vastuullisesti.

Hyvät ystävät,

Valtion rahat eivät ole valtion, saatikka hallituksen – ne ovat ihmisten rahoja. Hallitus on paljon vartijana, kun päätetään yhteisistä euroista.

Velasta ei ole huolissaan vain kansa, vaan myös luottoluokittaja Fitch, joka varoittaa Suomea velkaantumisesta. Luottoluokittaja ennakoi Suomen velkasuhteen nousevan yli 70 prosenttiin jo tänä vuonna. Verrokkimaiden mediaani on ennusteiden mukaan selkeästi vähemmän, vajaat 44 prosenttia. Ero on aivan valtava.

On selvää, että nykymeno ei voi jatkua. Tämän tien päässä on vain näivettyminen. Löperön talouspolitiikan maksajaksi joutuvat suomalainen hyvinvointi ja veronmaksaja.

Herää kysymys, johtaako hallitus tätä maata? Me olemme kysyneet hallitukselta, mitkä ovat Suomen kannat Euroopan talouskysymyksessä. Me peräänkuulutamme työllisyyskeinoja. Me kysymme, mitkä päätökset ovat pitäviä, kun hallitus peruu itse tekemiään päätöksiä. Vastauksia ei kuulu. Tähän on saatava muutos.

Kokoomus tarjoaa vasemmistohallituksen tuhlaukselle ja suunnattomuudelle vaihtoehdon, jolla pystymme turvaamaan hyvinvointiyhteiskunnan palvelut myös tulevina vuosina. Me uskomme – ja myös tiedämme, että on mahdollista tehdä yhtä aikaa vastuullista politiikkaa ja kasvattaa hyvinvointia. Se vaatii kykyä tehdä vaikeitakin uudistuksia ja priorisoida. Näitä taitoja ei hallituksella tunnu olevan. Se vaatii sitä, että rahan jakamisen sijaan keskitämme energiamme kasvun vauhdittamiseen ja tulojen lisäämiseen. Siihen, että Suomessa kannattaa yrittää ja työllistää.  

Me aloitamme tänään yhdessä muutosohjelmamme valmistelun. Tahdon, että teemme kunnianhimoisen ohjelman, jossa kerromme suomalaisille selvästi, minkälaista huomista haluamme rakentaa. Mitä muutamme, jotta tämä maa kukoistaisi.

Muutosohjelmaa valmistellaan laajalla rintamalla nyt talven ja ensi kevään mittaan. Tuomme sen ensi kesänä puoluekokouksen päätettäväksi. Se tarjoaa vaihtoehdon nykymenolle. Se luo uskottavan ja valoisan vision tulevasta, ja tarjoaa keinot sen toteutukseen. Tiedän jo nyt, että me pystymme viitoittamaan tämän tien. Suomen haasteet ovat ratkaistavissa, kunhan tehdään oikeita asioita.

Hyvät ystävät,

Vaikka me rakennamme valoisaa tulevaisuutta, joudumme samalla vastaamaan hallituksen sotemallin haasteeseen. Se malli on uusi hallinnon taso, ilman mitään takeita palvelujen paranemisesta tai kustannusten hillitsemisestä.

On arvioitu, että soten lisärahoituksen tarve on 6,4 miljardia euroa ensimmäisen kahdeksan vuoden aikana. Tämä tarkoittaa keskituloiselle 1800 euron lisäveroa vuodessa.

Soteuudistuksen tavoitehan oli saada potilaat jonoista hoitoon ja rahat riittämään. Kumpikaan näistä ei vielä ole toteutumassa. Ei sinne päinkään. Tarvitaan paljon töitä hyvinvointialueilla ja korjauksia uuteen lainsäädäntöön, että tavoitteisiin päästään. Tässä työssä tarvitaan kokoomuksen osaamista.

Me emme tätä sotemallia halunneet. Se kuitenkin tulee. Siksi me otamme aluevaalit tosissamme. Meidän tehtävämme on varmistaa, että jokaisella alueella palvelut pystytään järjestämään ja rahat käytetään fiksusti.

Sote-uudistuksessa on kyse yli 20 miljardin rahapotista. Hallituksen vastuuton talouspolitiikka ei saa tarttua hyvinvointialueisiin. Ilman kestävää taloutta meillä ei olisi kaikkein uusimpia keskoskaappeja, maailman parasta syöpähoitoa, neuvoloita, vanhushoivaa tai maksutonta hammashoitoa jokaiselle lapselle ja nuorelle.

Kokoomus haluaa, että palvelua saa kaikkialla kotipaikasta riippumatta. Me vaadimme, että palvelusetelit säädetään velvoittavaksi. Ne on otettava käyttöön joka alueella. Kun jono ei vedä, saat palvelusetelin, jolla voit hakea palvelun yksityiseltä. Tämä oikeus kuuluu jokaiselle, tuloista riippumatta.

Nykyjärjestelmän suurin ongelma on, että hoitoon ei pääse. Siksi on käsittämätöntä, että hallitus kaavailee yksityisen terveydenhuollon Kela-korvausten leikkauksia. Minä luulin, että vihervasemmistolainen hallitus nimenomaan haluaisi edistää eri tuloluokista tulevien mahdollisuuksia käyttää palveluita. Tämä muutos heikentää erityisesti niiden ihmisten mahdollisuuksia, joilla ei muuten olisi varaa esimerkiksi erikoislääkärin palveluihin.

Tutkimusten mukaan vähintään viidesosa palveluita käyttävistä siirtyisi julkisten terveyskeskuspalvelujen piiriin, jos leikkaus toteutuu. Sosiaali- ja terveysministeriö ja THL ovat tunnustaneet, ettei julkinen puoli pystyy tarjoamaan palvelua koko joukolle. Jonot sen kuin pitenevät.

Maalaisjärki sanoo, että tällaista muutosta ei kannata tehdä! Me emme hyväksy Kela-korvauksen leikkausta, vaan päinvastoin haluamme kasvattaa sitä. Annetaan yksityisen puolen purkaa siten julkisen puolen jonoja.

Ystävät,

Hoitajapula on täyttä totta jo tänään. Hoivakotien osastoja on kiinni, ja hallituksen hoitajamitoitus imee hoitajia pois tärkeistä kotipalveluista. Koko sote tulee nopeasti kriisiytymään, jos emme huolehdi alan ammattilaisten saatavuudesta ja jaksamisesta. Hoitajista, lääkäreistä, palomiehistä, ensihoitajista, sosiaalityöntekijöistä – jokaisesta sote- ja pelastusalan työntekijästä.

Haluamme panostaa työhyvinvointiin, johtamiseen ja toimintatapojen kehittämiseen. Alan veto- ja pitovoimaan. Hallitus ei tätä tunnu ymmärtävän, vaan sanoo, että asia on ratkaistu, kun hoitajamitoitus on paperille präntätty. Paperi vain ei muutu itsestään hoitajiksi.

Vuoden 2023 alkuun 14 kuukautta ja alueiden toiminnan käynnistäminen on täysin levällään. Suuri ongelma on, ettei hyvinvointialueiden rahoituksen taso ole vieläkään tiedossa. Hallitus ei ole kyennyt sitä päättämään. Uudistuksen tuki on puutteellista ja alueet ovat aivan eri tilanteissa. Saman vuoden keväällä voimaan astuu vanhuspalvelun hoitajamitoitus. Samoin hallituksen kaavailema Kela-korvauksen leikkaus. Tajuaakohan hallitus itsekään, millaista ongelmien ryteikköä se on kasannut reilun vuoden päähän?

Hyvät kokoomuslaiset,

Me emme voi katsoa sivusta. Minä en aio katsoa sivusta. Kokoomus lähtee voittamaan aluevaalit huolehtiakseen, ettei uudistuksesta tule tämän isompaa farssia ja rahasyöppöä.

Uudet alueet rakennetaan tulevalla kaudella. Minä haluan olla näissä rakennustalkoissa mukana. Siksi ei ole kysymystäkään, ettenkö lähtisi ehdolle.

Ehdolla ollaan!

Hyvä puoluevaltuusto,

Meillä sydän on oikealla – myös aluevaaleissa. Toimiva hoito kaipaa enemmän järkeä ja sydäntä kuin poliittista byrokratiaa.

Valmistautumisemme tammikuun vaaleihin on täyttä päätä käynnissä. Aluevaaliohjelmamme julkaistaan pian. Siinä linjaamme, miten alueille saadaan hyvinvointia, ei pahoinvointia. Aluevaltuustojen ensimmäinen kausi määrittelee suunnan sille, miten toiminta kehittyy. Me emme voi antaa tätä valtaa demareille tai keskustalle. He tekivät jo tämän byrokraattisen mallin – me haluamme, että tästä eteenpäin huomio on järjestelmän sijaan palveluissa ja ihmisissä.

Meillä on katse vahvasti tulevaisuudessa ja muutoksessa, jonka haluamme suomalaisten hyväksi toteuttaa. Kokoomus voitti kuntavaalit ja on kannatusmittausten kärjessä. Se kertoo siitä, että suomalaiset haluavat muutoksen. Muutos saadaan aikaan sillä, että voitamme suomalaisten luottamuksen ja voitamme vaalit.

Kuntavaaleissa te kokoomuksen kenttäväki näytitte voimanne. Seuraava näytön paikka on tammikuun aluevaalit. Me lähdemme vaaleihin tosissamme ja hakemaan ykkössijaa. Siitä jatkamme vuoden 2023 eduskuntavaaleihin.

Suomi ja suomalaiset ansaitsevat muutoksen, jolla varmistetaan, että huomenna tämä maa on vieläkin parempi kuin tänään.

Puheenjohtaja Petteri Orpon puhe kokoomuksen puoluevaltuuston syyskokouksessa 30.10.21. Muutokset puhuttaessa mahdollisia.