Mielipide: Tieto hyödyksi ja perustaksi päätöksentekoon

Aluevaaliehdokkaiden kirjoitukset Uutiset

Sosiaali- ja terveydenhuollossa syntyy valtava määrä tietoa päivittäin. Suoritteita ja päätöksiä kirjataan ja kustannuksia laskutetaan. Erilaisiin kyselyihin vastataan niin palvelukäyttäjien kuin ammattilaistenkin toimesta. Jalostamalla tämän tiedon päätöksenteon pohjaksi tuomme olemassa olevan näkyväksi ja avaamme mahdollisuuden oppimiselle, ongelmien ratkomiselle ja yksilöiden tilanteiden haltuunotolle. Jos emme näin tee tai eteemme tuleviin lukuihin reagoi, nollaamme merkittävän osan siitä potentiaalista, jonka ammattilaisemme luovat viikoittain varsinaisen työnsä osana ja usein sitä hidastaen. Samalla kuljemme laput silmillä kohdentaen resursseja lottoamalla eri suuntiin, kun voisimme tehdä informoituja päätöksiä ja saavuttaa panostuksillemme kustannusvaikuttavuutta. Jos meinaamme kehittää olemassa olevaa, tietoa nykytilanteesta ja vaihtoehdoista tarvitaan.

Aloitetaan isosta kuvasta. 10 %:iin väestöstä kohdentuu 80 % vuotuisista julkisista sote-menoista. Heistä merkittävä osa tarvitsee palveluita usealta sektorilta. Näiden ihmisten tunnistaminen ja niiden ihmisten tunnistaminen, jotka ovat riskinä ajautua tähän ryhmään, on ensimmäinen askel kohti ennaltaehkäisevää ja kustannusvaikuttavaa palvelujärjestelmää. Tätä tietoa väestön palvelutarpeista ja palvelukäytöstä tarvitaan niin päättäjäportaalla kuin aivan ruohonjuuritasolla.

Päätöksentekijöille tieto paljon palveluita tarvitsevien tai potentiaalisesti tarvitsevien segmenteistä on tärkeä resurssien vaikuttavaa kohdentamista varten. Ammattilaisille tieto on taas tärkeä yksilötasolla, jotta ihmisen tilanteesta voidaan ottaa koppi tehottoman luukulta toiselle pallottelun sijaan, parhaimmillaan jo ennen tilanteen kärjistymistä. Käytännössä tämä edellyttää sosiaali- ja terveydenhuollon eri sektoreiden raja-aidan madaltamista niin rakenteiden kuin toiminnan tasolla. Tässä sote-keskukset ja valitettavasti myös tietosuojalainsäädäntö ja sen ympärillä toimiminen ovat avainasemassa.

Tietoa tarvitaan sekä hyvinvointialueen eri yksiköiden toiminnasta suhteessa toisiinsa että valtakunnallisesti vertaiskehittämisnäkökulmasta. Tiedon tulee kattaa kustannustieto ja tavalliset toiminnalliset mittarit mutta myös mittareita toiminnan laadusta ja vaikuttavuudesta sekä työyhteisöjen voinnista. On turha vaatia ja asettaa tavoitteita asioiden ympärillä, joita ei mitata.

Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue yhdistää 9 aiempaa sote-organisaatiota yhteen. On selvää, että aluksi yksiköiden resursseissa ja toimintatavoissa on eroja ja oppeja päästään jakamaan yli aiempien organisaatiorajojen. Tätä samaa lukujen seurantaa ja jatkuvaa oppimista on jatkettava myös alkuvaiheen jälkeen, jotta positiivinen kehitys pysyy yllä ja ongelmiin päästään aktiivisesti puuttumaan. Lukuja ei tule pelätä vaan ne toimivat keskustelun avaajina ja toiminnan ohjaajina. Juurisyyt ja ratkaisut löytyvät henkilöstön kanssa yhdessä toimien – eivät vain johdon kesken sparraamalla.

Kaikki viisaus ei asu Uudellamaalla. Kansallisesti Länsi-Uudenmaan hyvinvointialue kattaa 0,5 miljoonallaan n. 9 % koko Suomen väestöstä. Meidän tulee olla mukana jakamassa oppeja ja oppimassa kustannusvaikuttavan ja yhdenvertaisen hoidon edistämiseksi alueellamme ja koko maassa silloin kun siihen on mahdollisuus. Tämä tarkoittaa aktiivista osallistumista esim. kansallisiin laaturekistereihin ja vertaiskehittämishankkeisiin, mutta myös henkilöstömme kouluttautumisen tukemista kansallisilla koulutuspäivillä.

Viimeisenä, muttei vähäisimpänä, meidän päättäjien tulee avoimin mielin ja kiihkottomasti suhtautua pöydillemme tuleviin päätöksiin ja ratkaisuehdotuksiin, perehtyä saamaamme valmistelumateriaaliin ja tukeutua parhaaseen mahdolliseen tietoon myös tämän ulkopuolelta. Täydellistä tietopohjaa emme tule saamaan välillä vaikeidenkin päätöstemme pohjalle mutta tutkittuun tietoon ja asioiden monipuoliseen tarkasteluun pohjaamalla pötkimme varmasti pitkälle. Aivan kuten toivomme hyvinvointialueemme ammattilaistenkin tekevän.

Emmi Peltonen
Diplomi-insinööri, erikoissuunnittelija
Aluevaaliehdokas, 182, Länsi-Uusimaa
Kokoomus