Mielipide: Henkilöstö on tärkein voimavaramme

Aluevaaliehdokkaiden kirjoitukset Uutiset

Sote rakenneuudistuksen tavoitteena on mm. palvelujen parantaminen tarkoittaen niiden oikea-aikaisuutta ja nopeampaa saavutettavuutta sekä myös laatua ja etenkin tasalaatuisuutta kaikille. Ensisijaisena tarkoituksena on ollut myös kustannustehokkuuden ja -vaikuttavuuden lisääminen. Kokonaisuudessaan rahoitusmallia on haluttu yksinkertaistaa monikanavarahoituksesta yksinkertaisempaan.

Nyt kun uuden organisaatiorakenteen ja palvelumallien rakentaminen on alkanut, on kaikkien myönnettävä, että ainakin aluksi tavoite rahoitustarpeen vähenemisestä jää haaveeksi. Uuden järjestelmän pystyttäminen on osoittautunut jo pelkästään tietoteknisen verkon rakentamisen osalta odotettua kalliimmaksi ja todennäköistä on, että valtion uudistukseen varaama rahamäärä 141 miljoonaa vuodelle 2022 ei tule riittämään.

Entä palvelujen parantaminen ja tasalaatuistaminen. Kun suunniteltu palvelumalli ja kehitettävät uudet SoTe palvelut saadaan toimimaan, on hyvin mahdollista isompien hartioiden avulla, että myös pieniin kuntiin saadaan vietyä mm. digitaalista palvelumallia. Sen avulla ensikontakti on saavutettavampi ja toivotaan myös, että ohjautuvuus nopeammin oikealle palvelupolulle ja sen sujuva eteneminen tulee mahdollistumaan.

Kaiken tämän edellytyksenä on kuitenkin, että meillä on osaavaa henkilökuntaa ja riittävästi siitäkin huolimatta, että meidän on pyrittävä vähemmän henkilöstöriippuvaiseen palvelutoimintaan tässäkin toimialassa tulevaisuudessa. Siihen haasteeseen meidän olisi vastattava suurella vakavuudella. Muutokset, uudistukset ja meneillään oleva Covid-19 pandemia ovat olleet omiaan jopa karkottamaan työntekijöitä SoTe alalta. Alalle on saatava uutta hohtoa ja houkuttelevuutta ja myös etenkin porkkanoita. Esimerkiksi Covid-19 pandemian puitteissa SoTe henkilöstöön on suuntautunut lisäpaineita ja -vaatimuksia. Myös palkkaus on ollut keskustelun aiheena. Erilaisilla lisillä ja palkkioilla on houkuteltu henkilökuntaa tuottaen myös omat ongelmansa esim. tasa-arvonäkökulmasta katsottuna. Pandemia on siis nostanut esiin huomattavan tarpeen istahtaa henkilöstöresurssiasian ääreen ja miettiä tämä kokonaisuus uudelleen.

Ja kaiken tämän keskellä haluan tuoda esiin sen, että uudistuksen mukanaan tuomat menojen lisäykset eivät saa syödä tutkimukseen ja opetukseen allokoitavia rahoja. Sen sijaan niille on nyt ja tulevaisuudessa jopa lisätarvetta. Tähänkin uuden hallinnon on saatava luotua toimiva malli huomioiden yliopistosairaaloiden opetus- ja tutkimustehtävät erityisesti. Covid-19 pandemia on hyvä esimerkki laadukkaan tutkitun tiedon tarpeesta. Tutkimusta ei tehdä ilman rahoitusta. Laadukasta hoitoa ja kustannustehokkaita palvelupolkuja ei myöskään saavuteta, ellei meillä ole osaamista ja sen takana kovaa tietoa.

Arja Uusitalo, Erikoislääkäri, LT, Dosentti, DI