Vantaa-Kerava: Tikkurilan hyvinvointikeskus – Sijainnin selviäminen ratkaisi pattitilanteen

Uutiset Vantaa-Keravan hyvinvointialue

Tikkurilan seutu on saamassa merkittävän parannuksen hyvinvointipalveluihin, kun kaupunkiin rakennetaan uusi hyvinvointikeskus. Keskukseen siirretään nykyinen terveysasema, mutta myös roppakaupalla muita hyvinvointia edistäviä palveluita.  

– Hanke on pääsemässä vauhtiin, kun sijoituspaikka kaupungintalon kyljessä osoitteessa Kielotie 13 vahvistuu, toteaa Kokoomuksen Vantaa-Keravan aluevaltuutettu Sakari Rokkanen. 

Hyvinvointikeskuksen hanke on lähtenyt liikkeelle kuin ravikilpailujen volttilähtö: hevoset pyörivät ympyrää, kunnes suunta on selvinnyt. Päänvaivaa on aiheuttanut sijoituspaikka, joksi kaavailtiin ensin Jokiniemeä.  

– Poliitikot ja sote-virkamiehet kannattivat Jokiniemeä, mutta kaupungin virkamiehet olivat sitä mieltä, että sinne pitäisi mieluummin sijoittaa yritys- ja koulutustoimintaa. Siksi he esittivät aikuisopiston tonttia Lummetiellä. Syntyi pattitilanne, johon tuli onneksi kesällä uusi käänne, toteaa Rokkanen, joka on myös aluehallituksen jäsen, terveydenhuollon palvelut -jaoston puheenjohtaja sekä Kokoomuksen Vantaan valtuustoryhmän puheenjohtaja.  

– Kaupunki oli suunnitellut toimitaloa ja asuntoja vanhan virastotalon tilalle, jossa oli sijainnut muun muassa legendaarinen Pormestari-ravintola. Valittu toimittaja kohtasi kuitenkin ongelmia, eikä rakentamista saatu käyntiin. Kokoomuksen piirissä syntyi idea, että tontti pitäisi ottaa mukaan tarkasteluun hyvinvointikeskuksen mahdolliseksi sijaintipaikaksi.  

– Nyt onkin syntynyt hyvinvointialueen ja kaupungin välille yhteinen näkemys, jota poliitikotkin tukevat, että hyvinvointikeskuksen voisi toteuttaa Kielotie 13:n tyhjälle tontille kaupungintalon viereen. Kunhan saadaan asemakaava ja suunnitelmat päivitettyä, sekä valtiolta vahvistus, päästään rakentamaan. Tämä voisi tapahtua vuoden 2024 aikana.  

– Valtion rooli on kasvanut sote-uudistuksen myötä. Kaikkiin suurimpiin investointeihin on saatava lupa valtiolta. Valtio säätelee hyvässä ja pahassa alueiden toimintaa. Uskotaan kuitenkin, että valtio antaa luvan tälle investoinnille. 

 

Kattavammat palvelut saman katon alla 

Tikkurila on kasvanut ja kasvaa edelleen. Nykyinen terveysasema on vanhentunut, käynyt pieneksi tiloiltaan ja on elinkaarensa päässä, joten korvaavalla asemalla on kiire. Ihmisillä on ollut huolta siitä, mistä sitten saisi apua, jos vanhalla terveysasemalla tulee vaikka putkirikko. Terveysasema onkin ensimmäinen vaihe hyvinvointikeskuksen rakentamisessa.  

Jälkimmäisenä vaiheena on keskittää tällä hetkellä eri puolilla pitäjää hajallaan olevia sote-palveluja saman katon alle. Näin halutaan tukea sotepalvelujen integraatiota.  

– Kokoomuksen mielestä on fiksua, että kiinteistöt omistaa taho, joka sitoutuu hoitamaan kiinteistöä pitkäaikaisesti ja jolla on osaamista kiinteistöpuolelta. Omaan taseeseen voisi ottaa vain huoltovarmuuden kannalta merkittäviä kiinteistöjä, kuten nyt vaikkapa pelastuslaitokset, Rokkanen toteaa.   

– Niinpä hyvinvointialue etsii kumppanin, joka toteuttaa hyvinvointikeskuksen, ja jonka kanssa tehdään pitkäaikainen vuokrasopimus. Kumppani voi sitten halutessaan toteuttaa erilaisia lisätiloja, jonne voisi sijoittua myös yksityisiä hyvinvointipalveluja. Kivijalassa voisi aloittaa vaikkapa fysioterapeutti, kuntosali tai apteekki. Myös kolmannen sektorin toimijoille voisi löytyä tilaa. On hyvä käydä keskusteluja lähialueen järjestöjen kanssa.  

– Uusi hyvinvointikeskus voisi tarjota myös kattavampia julkisia palveluita kuin nykyisin eli esimerkiksi laajemmin erikoissairaanhoidon palveluita. Käyttäjän ei erikseen aina tarvitsisi mennä terkkariin ja sitten erikoissairaanhoitoon, vaan hän saisi joitain erikoissairaanhoidon palveluita suoraan saman katon alta. 

 

Monikäyttöisyys keskiössä 

– Hyvinvointialueen palveluja uudistetaan samaan aikaan rakennustöiden kanssa. Tärkeintä on huomioida monikäyttöisyys ja muunneltavuus, jos käyttötarpeet muuttuvat. Avainsana on joustavuus, Rokkanen visioi. 

– Tulevaisuudessa sote-palvelut kulkevat yhä laajemmin ihmisten mukana mobiilissa. Etäpalveluiden lisääminen nopeuttaa palveluihin pääsyä. Kun etävastaanotolla voi nopeasti hoitaa esimerkiksi sairauslomatodistukset, myös terveysasemille pääsee paikan päälle nopeammin samaan hoitoa vaivoihin, jotka edellyttävät fyysistä hoitaja- tai lääkärikäyntiä. 

– Senioreille suurin hyöty on se, että terveyspalvelut paranevat. Isommassa yksikössä voidaan parantaa geriatrista osaamista.  

Valtakunnan tasolla on esiintynyt runsaasti henkilöstöpulaa. Uusi hyvinvointikeskus houkuttelee todennäköisesti henkilökuntaa moderneilla tiloillaan ja rakenteellaan eli helpottaa rekrytointia. 

 

Keravalaisten tavoitettavissa  

Keravalla säilyy oma terveysasema, mutta hyvinvointikeskus sijaitsee Tikkurilan aseman lähellä, joten myös keravalaiset voivat halutessaan hyödyntää uusia palveluita. Keskukseen on yhtä pitkä matka Länsi-Vantaalta kuin Keravalta. 

– Hyvinvointikeskuksessa voidaan tarjota erikoistuneempia palveluita, jotka ovat hyvin saavutettavista kaikkialta hyvinvointialueelta. Hyvinvointialue ja HUS kehittivät palveluita yhdessä. Peijas ja hyvinvointikeskus voivat tukea toisiaan. Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteispäivystys säilyy kuitenkin jatkossakin Peijaksessa, Sakari Rokkanen toteaa. 

– Perhe- ja sosiaalipalvelujen sijainti saman katon alla voi tuoda selkeitä hyötyjä ei vain asiakkaille, vaan myös henkilökunnalle ja toiminnalle. Yhteisissä tiloissa eri ammattiryhmät voivat helpommin kohdata, ideoida ja kehittää palveluita. 

 

Teksti ja kuva: Jukka Nissinen