Mielipide: Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella tarvitaan rohkeita päätöksiä

Aluevaaliehdokkaiden kirjoitukset Uutiset

Suomalainen perusterveydenhuolto on valitettavasti ajautunut tilaan, jota voidaan paikoitellen kutsua jopa kaoottiseksi. Terveyskeskusjärjestelmän romahduksestakin voidaan perustellusti puhua.

Tuleva sote-uudistus on pitkään odotettu askel kohti paremmin toimivia terveyspalveluita. Tuleva sote-malli ei ole kuitenkaan ongelmia automaattisesti poistava rakenne. Siihen sisältyy paljon epävarmuustekijöitä ja suuria kustannuksia, jotka liittyvät mm. ICT-kuluihin ja palkkojen harmonisointiin. Tätä uudistusta voidaan kritisoida monella tavalla, mutta on hyvä, että vihdoinkin on saatu läpi uudistus, jota voidaan lähteä rakentamaan ja kehittämään uusien aluevaltuustojen johdolla.

Jo nyt sote-alalla kärsitään suuresta työvoimapulasta, joka tulee pahenemaan entisestään. Sote-uudistus ei tuo yhtäkään uutta työntekijää markkinoille, minkä vuoksi on tavallaan vastuutonta poliitikkojen taholta tehdä erilaisia hallinnollisia päätöksiä, ukaaseja, joilla näennäisesti yritetään parantaa potilaiden ja asiakkaiden asemaa. Tällaisia päätöksiä ovat esimerkiksi hoitajamitoituksen asteittainen nostaminen, joka on vaikeuttanut joidenkin vanhusten palvelutalojen toimintaa. Työvoimaa ei ole saatavissa riittävästi lakisääteisen mitoituksen täyttämiseksi. Samanlainen ajatus on hallituksen ajamassa hoitotakuussa, joka tarkoittaa sitä, että kiireettömään hoitoon tulisi päästä viikossa. Nämä ovat hyviä ja kauniita ajatuksia, mutta ne ovat katteettomia ja osoittavat suurta ymmärtämättömyyttä terveydenhuoltojärjestelmän toimivuudesta.

Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi on puututtava rakenteellisiin ongelmiin. Ensimmäinen ongelma on työvoimapula, jonka helpottamiseen työperäinen maahanmuutto on ainoa keino, jolla voidaan parantaa tilannetta suhteellisen nopeasti. Jotta tämä olisi mahdollista, tulisi erilaisia hallinnollisia hidasteita poistaa ja tehdä työtä aktiivisen rekrytoinnin saralla. Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen tulee tehdä tässä aktiivista yhteistyötä nopealla aikataululla.

Toinen rakenteellinen ongelma on saada rahat riittämään. Vaikka joidenkin puolueiden toimesta ajetaan sote-keskusta jokaiseen kuntaan, niin realismin nimissä on todettava, ettei tämä ole mahdollista. Käytössä olevat resurssit on kohdennettava niin tehokkaasti kuin mahdollista hyvän hoidon aikaansaamiseksi. Tämä tarkoittaa sitä, että sote-keskuksia on vähemmän kuin aiemmin, mutta niiden resurssit ovat paremmat kuin aikaisemmin henkilöstön, kaluston ja tilojen kannalta. On järkevämpää panostaa enemmän laatuun kuin taloihin. Palveluiden yhdenvertaisuuden kannalta on kuitenkin erittäin tärkeää, että palveluita tuodaan sote-keskusten ulkopuolella ihmisten lähelle digitaalisilla ratkaisuilla, liikkuvien palveluiden sekä hyvien kuljetuspalveluiden avulla.

Nykyisen terveyskeskusjärjestelmän ongelmat liittyvät juuri näihin – liian paljon terveyskeskuksia, jotka toimivat huonoilla resursseilla. Nyt on aika miettiä mikä on oikeasti tärkeää ja mistä voidaan luopua. Irrallisilla ja lyhytnäköisillä vaatimuksilla tilannetta ei saada korjattua.

Tuleva Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuusto joutuu tekemään kovia ja jopa kipeitäkin ratkaisuja. Työ ei tule olemaan helppoa ja moni tulee pettymään päätöksiin. Valtuuston on katsottava hyvinvointialuetta kokonaisuutena ja tehtävä koko alueen kannalta järkeviä ratkaisuja pienemmän kuntapolitikoinnin sijaan.

Timo Kallio
Länsi-Uusimaa