Mielipide: Sote-uudistus ja sen monet mahdollisuudet eri sektoreiden välillä
Muutaman päivän kuluttua alkaa ennakkoäänestys ja me ehdokkaat olemme selvästi aktivoituneet oman näkemyksemme ja osaamisemme julistamisessa. Hyvinvointialuetta lähdetään rakentamaan yhteistyössä, yhteisen päämäärän hyväksi. Tämä sama koskee myös suhdettamme yksityiseen terveydenhuoltoon, kaikkiin alan muihin yrityksiin ja kolmanteen sektoriin.
Yksityisen sosiaali- ja terveydenhuollon historia on Suomessa pidempi kuin meidän itsenäisyytemme. Tämä unohdetaan usein. Suomalainen yhteiskunta on aina tarvinnut tuekseen myös yksityistä sektoria tuomaan lisäkapasiteettia ja joustoa tarpeen mukaan. Tästä hyvänä esimerkkinä viikolla 1 koronan takia ruuhkautunut Porvoon päivystys mistä ohjattiin kiireettömät tapaukset paikalliselle yksityiselle. Samaan aikaan tulee myös muistaa meidän noin 2 miljoonaa työterveyshuollon asiakkaan, sekä kotitalouksien omaehtoisen valinnan ja vapaaehtoisten vakuutuksien vaikutus julkisen sektorin palveluiden tuotantotarpeeseen.
Yritän myös kuunnella lähelläni olevaa kokemusta ja asiantuntemusta, hyvä tukiverkosto on osoittautunut todella tärkeäksi sote-keskusteluiden pohjaksi. Merkittävä keskustelukumppanini on suomalaisen terveydenhuollon yksityisen ja kolmannen sektorin pitkän linjan vaikuttaja isäni Vesa Ekroos. Hänellä on vuosikymmenien ura sosiaali- ja terveydenhuollon yritysten ja säätiöiden johdossa. Hän on myös kirjoittanut paljon terveydenhuoltomme rakenteesta ja rahoituksesta ja osunut vuonna 2005 kirjoittamassa kirjassaan ennustuksissaan lähes kaikissa oikeaan; Esimerkiksi ”kotitalouksien osuus terveydenhuollon kokonaisrahoituksesta nousee 23 prosentista (vuoden 2010 taso) 30 prosenttiin vuonna 2030, muu rahoitus (lähinnä työterveyshuolto) 4 prosentista 6 prosenttiin ja vapaaehtoisen sairausvakuutuksen osuus vastaavasti 1 prosentista 9 prosenttiin.” Sosiaali- ja terveydenhuollon rahoitus tulee siis tulevaisuudessakin jakautumaan verorahoitteisen eli julkisen rahoituksen ja yksityisen rahoituksen välillä. Tämä kokonaisrahoituksen kehitys tarkoittaa sitä, että yksittäisillä kansalaisilla on myös oltava valinnanmahdollisuuksia ja vaihtoehtoja, verorahoitteisten palvelujen lisäksi, sosiaali- ja terveyspalveluja käyttäessään. Tässä esimerkiksi palvelusetelin joustava, innovatiivinen ja laaja käyttö voisi kansalaisen edun kannalta katsottuna olla enemmän kuin paikallaan.
Meillä on isoja haasteita heti sotepela-uudistuksen alkumetreillä. Tiukennettu hoitotakuu astuu voimaan 1.4.2023 ja samaan aikaan pidennämme yhä korona-epidemian jatkuessa hoitojonojamme. Palvelujen saatavuus ja laatu myös syrjäisemmillä seuduilla arveluttaa monia. Henkilökuntavajeen ja työssäjaksamisen ongelmat ovat väistämätön tosiasia. Näissä kaikissa haasteissa voisi yksityinen sektori olla avuksi monella eri rintamalla. Digitaalisten palvelujen kehityksessä yksityinen sektori on edelläkävijä, oikein toteutetuilla teknologiaratkaisuilla vapautetaan sote-henkilöstön aikaa ja jonojen purkuun löytyy apua yksityiseltä nykyistäkin enemmän.
Julkisen sektorin pitää siis olla isäntä, joka kantaa kokonaisvastuun, mutta molemmin puolista kunnioitusta tarvitaan kaikkien kolmen sektorin välillä. Yksityinen sektori on päässyt viime vuosina suhteellisen helpolla. Tulevaisuudessa yksityistä tulisi velvoittaa ja tukea ottamaan enemmän vastuuta riskinotosta mm. uusien teknologiainvestointien ja palvelukehityksen muodossa. Tämä riskinotto ei ole yksinomaan julkisen sektorin tehtävä. Mutta toisaalta rohkeasti investoidessaan tulee yksityisen toimijan myös saada varmuus tasaisesta ja pitkäjänteisestä yhteistyöstöä julkisin varoin toteutetun järjestelmän kanssa.
Sotepela-uudistus koskettaa suurta joukkoa yrityksiä myös hyvinvointialojen ulkopuolelta. Meidän tulee luoda alusta suomalaisia yrityksiä varten ja mahdollistaa mahdollisimman laajalla perspektiivillä toteutettu liiketoimintamahdollisuuksien verkosto. Yksityiseen sektoriin kuuluu myös kaikki ne kymmenet tuhannet ammatinharjoittajat, alan startupit ja monet muut alan yritykset. Uudistuksen yhteydessä voimme tarjota hyvää maaperää myös tulevaisuuden kansainvälisille menestystarinoille, joissa ihminen on keskiössä.
Kunnioittaen,
Ville Ekroos Kokoomuksen ehdokas Länsi-Uusimaalla numerolla 130