Vantaa-Kerava: Kilpailua lisäämällä miljoonasäästöt

Lähes kaikki vuodenvaihteessa aloittaneet hyvinvointialueet ovat tekemässä tänä vuonna tappiota. Vantaan ja Keravan hyvinvointialueellakin talous pitäisi saada oikaistua palvelut turvaten. Yksityisen palvelutuotannon lisääminen on yksi keino parantaa julkisten palveluiden kustannustehokkuutta ja laatua – mutta vain, jos kilpailu toimii. 

Tutkimuksissa on havaittu, että Suomessa on merkittäviä ongelmia kilpailutuksissa tarjousten vähäisen määrän vuoksi. Julkisissa hankinnoissamme on keskiarvollisesti saatu vain noin kaksi tarjousta kilpailutusta kohden. Tutkijat ovat arvioineet, että yhdenkin lisätarjouksen tuoma kilpailun lisääminen voisi tuottaa noin viiden prosentin säästön (Jääskeläinen ja Tukiainen, 2019; Tukiainen ja Halonen, 2020). 

Viiden prosentin säästö voi ensikuulemalta tuntua vaatimattomalta. Säästöpotentiaali on kuitenkin valtava, kun se suhteutetaan hankintojen kokonaisvolyymiin. Koko Suomen tasolla puhutaan jopa 1,5 miljardista eurosta. Vantaan ja Keravan hyvinvointialue käyttää kuluvana vuonna vajaa 400 miljoonaa euroa ulkoisten palveluiden ostoon ilman HUSin tuottamaa erikoissairaanhoitoa. Viiden prosentin säästöpotentiaali tarkoittaisi meidän hyvinvointialueella 20 miljoonaa euroa.  

Kun tarjouksia tulee vähän ja kilpailu ei toimi, markkina kääntyy ostajan markkinasta myyjän markkinaksi. Huonostakin laadusta voi pyytää korkeaa hintaa. Taloudellisten ja laadullisten hyötyjen saavuttamisen edellytyksenä on, että kilpailu toimii markkinoilla. 

Kilpailua ja lisätarjousten saamista voidaan edistää monilla keinoilla. Tärkeintä on huolehtia siitä, että mahdollisimman monella yrityksellä on edellytyksiä osallistua kilpailuun. Kilpailutusten ehdot tulee rakentaa sellaisiksi, että myös pk-yrityksille on houkuttelevaa osallistua.  

Valitettavan usein erilaisilla laatukriteereillä, jotka voivat koskea aiempia referenssejä tai esimerkiksi liikevaihtoa, rajataan jo osa kiinnostuneista pk-yrityksistä ulos ja nostetaan markkinoille tulon kynnystä. Jos taas itse kilpailutusprosessi on tehty monimutkaiseksi ja raskaaksi, hallinnollinen taakka ja kustannukset karkottavat erityisesti pienempiä yrityksiä.  

Onnistuneiden kilpailutusten avain on toimivassa markkinavuoropuhelussa. Tästä on myös saatu alustavaa tutkimusnäyttöä Ruotsista. Kun yritykset tuntevat hyvinvointialueen tarpeet ja hyvinvointialue yritysten tarjonnan, myös tarjouksia saadaan enemmän.  

Sakari Rokkanen

Ekonomisti

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu, aluehallituksen jäsen, terveydenhuollon palvelut -jaoston puheenjohtaja