Aseita, väkivaltaa ja viranomaisvastaisuutta: Mikä neuvoksi katujengi-ilmiön taltuttamiseksi? 

Pihla Keto-Huovisen mukaan nuorten paha olo purkautuu nyt rikollisen toiminnan kasvuna.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa katujengit ovat nousseet yhdeksi suurimmista puheenaiheista. Vaikka mielipiteet aiheen ympärillä käyvät usein kuumina, yhä useampi tunnustaa niin sanotun katujengi-ilmiön rantautuneen Suomeen. Kokoomuksen kansanedustaja ja aluevaltuutettu Pihla Keto-Huovisen mukaan ongelma on todellinen myös Keski-Uudellamaalla. Hänen mukaansa poliisi on jo jonkin aikaa varoitellut ilmiön olemassaolosta 

Se on saanut viimeisen vuoden aikana uusia, Ruotsista tuttuja huolestuttavia muotoja, ja mukana on aiempaa enemmän aseita, väkivaltaa ja viranomaisvastaisuutta, Keto-Huovinen toteaa. 

Ongelma on vakava ja juurisyyt moninaisia 

Keto-Huovinen on huolissaan siitä, että väkivaltarikosten määrä on Keski-Uudellamaalla kasvussa. Erityisesti nuorten osalta nousu on hänen mukaansa jyrkkää. 

Syitä kehityskululle on monia. Nuorten mielenterveysongelmat ja yksinäisyys ovat lisääntyneet selvästi yhdessä huumausaineiden käytön kasvun kanssa. Nuoret eivät myöskään saa aina ongelmiinsa tarvitsemaansa apua. 

Karu totuus on se, että osa nuoristamme ei saa apua silloin, kuin he sitä tarvitsevat. Erään nuoren sanoma ”päihteitä saa helpommin kuin apua mielenterveyden ongelmiin”, sai minut havahtumaan tilanteen vakavuuteen. 

Ongelmien juurisyy löytyy kuitenkin Keto-Huovisen mukaan yhteiskunnallisesta osattomuudesta ja syrjäytymisestä, jotka yhdessä sosiaalisten ja taloudellisten haasteiden kanssa altistavat nuoren jengiytymään. 

Mitä tilanteen parantamiseksi voitaisiin tehdä? 

Pihla Keto-Huovinen kertoo jo pidemmän aikaa katujengeistä kärsineen Ruotsin viestin Suomelle olevan selkeä: toimenpiteisiin on ryhdyttävä heti, ennen kuin tilanne pahenee. Keinovalikoima on varsin laaja, mutta sitä pitäisi uskaltaa käyttää. 

Keto-Huovinen nostaa ensimmäisenä esiin ennaltaehkäisevät toimet kuten koulutukseen ja kotouttamiseen panostamisen. Niiden avulla jengiin meneminen ei vaikuttaisi yhtä houkuttelevalta keskiuusmaalaisille nuorille. 

Panostukset kotouttamiseen ja kielitaidon vahvistamiseen perheissä parantaisivat nuorten osallisuutta ja toisivat nuorten kokemat ongelmat nopeammin esiin. 

Ilmiöön vastaaminen vaatii Keto-Huovisen mielestä kohdennettuja tukipalveluita ja yhteistyötä paitsi hyvinvointialueen ja kuntien, myös esimerkiksi kolmannen sektorin kanssa. Tiedonvaihto viranomaisten välillä on myös tärkeää. 

Mielenterveys- ja päihdepalveluihin pääsyä on lisäksi helpotettava toteuttamalla terapia- ja päihdehoitotakuu Keski-Uudenmaan hyvinvointialueella. 

Pehmeiden keinojen ohella Keto-Huovinen muistuttaa myös kovien keinojen tarpeesta. Rangaistusten tulee olla riittävän ankaria, joka jo itsessään toimii ennalta estävästi. 

Erityisen vakavia väkivallantekoja voitaisiin ehkäistä tekemäni lakialoitteen mukaisesti siten, että luvattomien ampuma-aseiden hallussapito julkisella paikalla tulisi rangaistavaksi törkeänä ampuma-aserikoksena, Keto-Huovinen esittää. 

Lainsäädännön toteutuminen edellyttää tehokasta valvontaa ja riittäviä resursseja. 

Viranomaisille on taattava työkalut jengirikollisuuteen liittyvien tehtävien hoitamiseen tehokkaasti, oikeudenmukaisesti sekä yhteiskuntaan palaamiseen kannustaen, 

Nopea reagointi paikallaan  

Keto-Huovinen kertoo, että Itä-Uudenmaan poliisissa katujengi-ilmiöön reagoitiin jo viime vuonna aloittamalla alueella keskitetty toiminta, jossa nuorten rikosten tutkinta ja ennaltaehkäisevä työ tehdään samalla rikostorjuntasektorilla ja eri sidosryhmien kanssa.  

Nuorten tekoihin pyritään puuttumaan viipymättä ja tarvittaessa käytetään pakkokeinoja ja lastensuojelun toimenpiteitä. Poliisi on tehnyt alueella myös ”koululupauksen”, eli kun poliisi on kutsuttu koululle, se menee aina paikalle. 

Itäisen Uudenmaan mallia voitaisiin kansanedustajan mukaan hyödyntää myös Keski-Uudellamaalla. Edellä mainittu toiminta on hänen mukaansa hyvä osoitus siitä, että halua ja taitoa tilanteen normalisoimiseksi kyllä löytyy. 

Joka tapauksessa toimilla on Keski-Uudellamaalla Pihla Keto-Huovisen mukaan jo kiire. Jotain on tehtävä ja pian. 

Lapsuus ja nuoruus kun ei odota. 

Sosiaalisessa mediassa piilee riski: saattaa pahentaa jo ennestään oireilevan nuorison tilannetta 

Pahimmillaan älylaite on portti rikolliseen maailmaan 

Kokoomuksen kansanedustaja ja Keski-Uudenmaan aluevaltuutettu Pihla Keto-Huovinen on huolissaan nykynuorison sosiaalisen median käytöstä. Hänen mukaansa somen haittavaikutukset moninkertaistuvat, kun nuorten pahoinvointi on jo valmiiksi korkealla tasolla. 

Keto-Huovisen näkemyksen mukaan lasten ja nuorten mielenterveys on ollut viime vuosina koetuksella maailman tapahtumien vuoksi. Kun tähän yhdistetään sosiaalisen median jo pitkään tunnetut haittavaikutukset eli lisääntyneet keskittymisvaikeudet, itsetunto-ongelmat ja ahdistuneisuus, lopputulos ei ole hyvä. 

Ilmiö näkyy myös Keski-Uudellamaalla. 

Pahaa oloa puretaan pahimmassa tapauksissa huumeisiin tai väkivaltaan, ja jengiytyminen on lisääntynyt. Samaan aikaan tämän ilmiön kanssa nuoret kasvavat älypuhelimet kädessään, Keto-Huovinen kertoo. 

Kansanedustaja näkee, että pikaviestialustat mahdollistavat nuorille huumeiden hankkimisen vaivattomasti. Nuori purkaa pahaa oloa usein myös muihin, mikä tarkoittaa kiusaamisen ja häirinnän lisääntymistä sosiaalisen median alustoilla. 

Viime kädessä lasten ja nuorten älylaitteiden käytöstä ovat vastuussa Pihla Keto-Huovisen mielestä vanhemmat. 

Vanhempina meidän tehtävänämme on olla perillä lastemme somen käytöstä ja tarvittaessa puuttua siihen. 

 

Teksti: Akseli Lehtonen