HUS ja hyvinvointialueet ovat riippuvaisia toisistaan
Pitkiä jonoja, odotusaika lääkärin vastaanotolle jopa 40 tuntia, huoli potilasturvallisuuden vaarantumisesta. HUS-yhtymän yhteispäivystyksissä oli joulukuussa kaaos.
Nyt tilanne on hieman rauhoittunut, mutta edelleen vaikea.
Päivystysten arjesta on uutisoitu vähemmän vuodenvaihteen jälkeen, mutta ei tilanne edelleenkään ole hyvä. Sitä ei kannata kaunistella, sanoo HUS:n yhtymähallituksen jäsen Mika Kasonen (kok.).
Ongelmien taustalla on monta syytä, eivätkä ne koske vain pääkaupunkiseutua. Päivystykset ovat ajautuneet vaikeuksiin ympäri maata.
Yksi keskeinen selitys on henkilöstöpula erityisesti sairaanhoitajissa. Se on pakottanut sulkemaan kokonaisia osastoja. Pelkästään HUS:n sairaaloissa oli joulukuussa pois käytöstä noin 500 vuodepaikkaa. Se on lähes viidennes koko kapasiteetista, Annika Kokko jatkaa.
Kun kiireellinen hoito ja päivystykset toimivat suunnitellusti, päivystykset ovat kauttakulkupaikka, josta potilaat ohjataan joko jatkohoitoon tai kotiin. Kun jatkohoitopaikkoja ei ole riittävästi, päivystykset ruuhkautuvat.
Kyllä nämä ongelmat ovat isolta osin seurausta hoitajamitoituksesta. Tarkoituksena oli parantaa ihmisten palveluita, mutta Sanna Marinin (sd.) hallitus ei huolehtinut siitä, mistä saadaan riittävästi työvoimaa. Sote-kenttä laitettiin sekaisin, sanoo Mikko Piirtola.
Lohjalainen Piirtola (kok.) on aluevaltuutettu Länsi-Uudellamaalla ja Kokon sekä Kasosen tavoin HUS:n hallituksen jäsen.
Hoitajamitoituksella tarkoitetaan lakiin säädettyä minimimäärää, kuinka monta hoitohenkilöstöön kuuluvaa työntekijää on oltava kutakin asiakasta tai potilasta kohti.
Mitoituksen taustalla olevaa tavoitetta palveluiden laadun parantamisesta pidetään yleisesti hyvänä, mutta laki ei suoraan lisää henkilöstön määrää. Rekrytointiongelmat ovat jatkuneet pitkään.
Kun henkilöstöä ei ole laissa säädettyyn minimiin riittävästi, varsinkin osastohoitopaikkoja ja paikkoja vanhustenhoidossa on ollut pakko sulkea.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ja Kuntaliitto ovat arvioineet, että lain voimaantuloa olisi tullut entisestään porrastaa; Kuntaliiton asiantuntijaverkoston mukaan ainakin vuoteen 2026 asti.
Yhteistyö HUS-yhtymän ja hyvinvointialueiden välillä välttämätöntä
Henkilöstön riittävyyteen ja ylipäätään palveluiden järjestämiseen liittyvät haasteet siirtyivät kunnilta hyvinvointialueille tammikuun alussa. Nyt hyvinvointialueet vastaavat aiemmin kunnille kuuluneista sosiaali- ja terveyspalveluista.
Samalla muuttui hallinto HUS:n taustalla. Aiempi kuntapohjainen malli korvattiin uudella yhtymällä, jossa valtaa käyttävät Uudenmaan neljä hyvinvointialuetta ja Helsingin kaupunki.
Ruuhkat sairaaloiden päivystyksissä ovat käytännönläheinen esimerkki siitä, kuinka riippuvaisia HUS ja hyvinvointialueet ovat toistensa toiminnasta.
Jos perustason palveluista loppuu kapasiteetti, ongelma kertaantuu ja lopulta koko järjestelmä uhkaa seisahtua. Vuodepaikkojen loppuminen esimerkiksi vanhustenhoidosta voi siis näkyä viiveellä yliopistosairaalan päivystyksessä.
Tätä tehdään tietysti ihmisiä varten. Täytyy katsoa kokonaisuutta ja pyrkiä sellaiseen yhteistyöhön erikois- ja perustason välillä, joka sujuvoittaa ja turvaa palveluita, Kokko sanoo.
Uudellamaalla erikoistaso tarkoittaa HUS-yhtymää, perustaso hyvinvointialueita ja Helsingin kaupunkia. Kun palveluketju eri tasojen välillä on sujuva, ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut oikea-aikaisesti.
Ihmisten saaminen jonoista hoitoon on tärkeintä. Tässä tarvitaan yhteistyötä myös sosiaali- ja terveysalan yritysten kanssa. Palveluseteli on siihen tutkitusti toimiva väline, Kokko jatkaa.
Palveluseteleiden käyttö jonojen purkamiseksi saa kannatusta
Sen lisäksi, että hyvinkääläinen Kokko on HUS:n hallituksen jäsen, hän toimii aluevaltuutettuna Keski-Uudellamaalla ja viittaa arviossaan Keski-Uudenmaan kunnissa vuosina 2017–2019 kokeiltuun valinnanvapausmalliin, jossa ihmiset saivat valita palvelunsa julkisen ja yksityisen terveysaseman väliltä.
Kokeilusta saatu palaute oli pääosin myönteistä.
Myös Piirtola on palveluseteleiden hyödyntämisen kannalla. Hänen mukaansa yhteistyö yksityisen sektorin kanssa on välttämätöntä, jotta hoitojonot saadaan purettua.
Jos emme nyt tee riittävän tehokkaita toimia, hoitovelka kasvaa ja ihmiset eivät saa palveluita. Vakavat sairaudet lisääntyvät. Se tarkoittaa sekä inhimillisiä että taloudellisia kustannuksia. Tämä kierre on pakko katkaista ja siinä tarvitaan useita keinoja.
Kasvavalla Uudellamaalla palveluverkkoa kehitettävä
Helsingin Meilahdessa kuuluu tasainen jyske. Tammisairaalaksi nimetyn HUS:n uuden silmäsairaalan rakennustyömaalla on liikennettä sisään ja ulos. Vuonna 2024 valmistuvan rakennuksen luvataan olevan modernin sairaalarakentamisen taidonnäyte.
Investointitahti yli 100 vuotta sairaalakäytössä palvelleella alueella on kova. Tämän vuoden tammikuussa alueen keskelle avattiin uusi Siltasairaala, joka korvaa Töölön sairaalan ja osan Syöpäklinikan toiminnoista.
Uusimaa kasvaa jopa 20 000 asukkaan vuosivauhtia. Investointeja on syytä tehdä, mutta tarpeeseen ja järkevillä rahoitusratkaisuilla, Piirtola sanoo.
Hänen mukaansa yhtymässä tulisi pohtia, keskittyvätkö palvelut jo liikaa Meilahteen.
Se on palveluiden saavutettavuus-, mutta myös esimerkiksi huoltovarmuuskysymys. Samalla Meilahti alkaa olla jo hyvin tiiviisti rakennettu. Minun mielestäni palveluverkkoa ei voida supistaa mistään, vaan sitä voisi päinvastoin kasvattaa harkitusti.
Vantaalla asuva Kasonen on samaa mieltä. Hän pitää erityisen tärkeänä, että kalliiden kärkihankkeiden lisäksi myös HUS:n muita sairaaloita koskevat investoinnit toteutetaan suunnitellusti.
Meillä on korjaus- ja kehittämistarpeita mm. Vantaan Peijaksessa ja Espoon Jorvissa. Tässä on kysymys siitä, mistä ja miten ihmiset saavat tarvitsemansa palvelut. Tehostamista on tehty ja tehdään, mutta toimipaikkojen alasajo ilman tietoa tosiasiallisista kustannusvaikutuksista ei ole järkevää.
Kasonen viittaa erityisesti vuonna 2022 HUS:n hallinnossa laadittuun talouden sopeuttamisohjelmaan, jossa esitettiin yhtenä vaihtoehtona Porvoon yhteispäivystyksen lakkauttamista.
Olen tyytyväinen, että se saatiin pois pöydältä. Itäuusmaalaisten päivystyspalveluiden siirtäminen käytännössä Porvoosta Vantaalle olisi heikentänyt palveluiden saatavuutta; kasvattanut etäisyyksiä ja ruuhkauttanut Peijaksen sairaalaa. Ei tällaisia asioita pidä yrittää ratkaista vain siirtämällä ongelmia toisaalle.
Kasonen on aluevaltuutettu Vantaa-Keravan hyvinvointialueella.
Ilman riittävää henkilöstöä ei ole palveluja
Siltasairaala on HUS:n kaikkien aikojen kallein sairaalahanke. Jykevien lasiseinien sisällä on paljon arvokasta teknologiaa, jolla tarjotaan vaativaa erikoissairaanhoitoa. Siinä HUS-yhtymä on omilla erikois- ja vastuualoillaan edelleen maailman huippua.
Siltasairaalan juhlallisten avajaisten yllä oli kuitenkin varjo: kaikkia sairaalan tiloja ei saada ainakaan heti käyttöön. Syynä on henkilöstöpula.
Se osoittaa käytännössä, miksi henkilöstökysymys on niin keskeinen. Seinät, sängyt ja modernit laitteet eivät yksinään hoida ketään, Kokko jatkaa.
Henkilöstöpula on vaivannut myös mm. syyskuussa 2018 avattua Uutta Lastensairaalaa.
Nopeaa helpotusta ei ole näköpiirissä.
Uusien hoitajien kouluttaminen vie joka tapauksessa vuosia. Samaan aikaan ammattiryhmän sisällä on tyytymättömyyttä palkkaukseen, työoloihin ja johtamiseen liittyen. Ammattiliitto Tehyn mukaan jopa 90 prosenttia sairaanhoitajista on harkinnut alanvaihtoa viime vuosina.
Samalla, kun ammattiliitot ovat olleet huolestuneita hoitajien työtaakasta, ne ovat kuitenkin suhtautuneet kielteisesti hoiva-avustajien määrän kasvattamiseen.
Hoiva-avustajilla tarkoitetaan henkilöitä, joilla on soveltuva sosiaali- ja terveysalan koulutus tai noin vuoden mittainen hoiva-avustajakoulutus. Hoitotyötä tukevissa tehtävissä työskentelevät avustajat ovat voineet vapauttaa korkeasti koulutettujen sairaanhoitajien aikaa vaativampien tehtävien hoitamiseen.
Ammattiliittojen olisi sallittava hoiva-avustajat osallistumaan potilastyöhön. Kyse ei ole siitä, että sosiaali- ja terveysalan koulutustasoa oltaisiin laskemassa, vaan siitä, että työntekijät saisivat keskittyä osaamistaan vastaaviin tehtäviin, Kokko ja Piirtola sanovat.
Monisyisistä haasteista huolimatta yhtymähallituksen kokoomusjäsenet suhtautuvat tulevaisuuteen luottavaisesti.
Talous- ja henkilöstötilanne tulevat jatkumaan vaikeina, mutta uskon vakaasti, että niistä selvitään. Työskentelemme turvataksemme uusmaalaisten palveluita ja viedäksemme niitä eteenpäin, Kasonen päättää.
Kasosen, Piirtolan ja Kokon lisäksi HUS:n 17-jäseniseen yhtymähallitukseen kuuluvat kokoomusjäsenet Risto Rautava ja Seija Muurinen Helsingistä ja Marika Räf Länsi-Uudeltamaalta.
Teksti: Ville Blom