Vantaa-Kerava: Uuden vammaispalvelulain haasteet
Edellinen eduskunta ehti päättää alkuvuodesta uudesta vammaispalvelulaista, joka tulee voimaan 1.10.23. Kyseessä on pitkään odotettu uudistus. Uuden lain tarkoituksena on turvata yhdenvertaiset ja yksilölliset palvelut eri tavoin vammaisille henkilöille. Uuden lain näkökulma on, että oikeus saada vammaispalveluita ei perustu diagnoosiin, vaan yksilölliseen avun ja tuen tarpeeseen. Palveluita saa, jos ihmisellä on vamman tai sairauden aiheuttama pitkäaikainen tai pysyvä toimintakyvyn rajoite.
Uusi laki tulee voimaan jo viiden kuukauden kuluttua ja välissä on kesälomat. Tämä asettaa haasteen hyvinvointialueille suunnitella ja järjestää palvelut uuden lain mukaisiksi. Hyvinvointialueella on juuri saatu vakautettua toiminnot uudessa organisaatiossa, kun virkamiehillä alkaa uuden ison muutoksen valmistelu ja käyttöönotto.
Uutta lakia on kritisoitu vaikeatulkintaiseksi ja laveaksi. Tämä asettaa haasteen hyvinvointialueille tulkita lakia yhdenvertaisesti. Tässä toisaalta tulee esiin sote-uudistuksen hyvä puoli. Ennen hyvinvointialueita lakia olisi ollut tulkitsemassa noin 100 kuntaa tai kuntayhtymää. Nyt lakia tulkitaan 21 hyvinvointialueen näkökulmasta. Hyvinvointialueiden lukumäärää on kritisoitu liian suureksi. Lukumäärä on suuri, mutta niin pieni, että kaikki 21 vammaispalvelun johtajaa oppivat tuntemaan toisensa ja voivat pohtia yhdessä lain tulkinnan suuria linjoja.
Uusi laki sisältää kokonaan uusia palveluita, joita nykyisessä lainsäädännössä ei ole. Nämä uudet palvelut on suoraan säädetty subjektiivisen oikeuden palveluiksi eli nämä palvelut pitää lakisääteisesti hyvinvointialueen järjestää oli rahaa tai ei. Ministeriössä on laskettu, että uudistus lisää vammaispalveluiden kustannuksia noin 20 miljoonalla eurolla. Tämä on todennäköisesti liian optimistinen arvio. Summa on todennäköisesti paljon suurempi. Uusi laki laajentaa oikeudet saada vammaispalveluita suuremmalle joukolle kuin nykyään ja niille, jotka ovat jo saaneet palveluita uudistuksen myötä tulee oikeus laajempiin palveluihin. Loppuvuodesta näemme, minkälaisia paineita lain myötä tulee hyvinvointialueen jo valmiiksi tiukalle budjetille. Vammaispalvelun kuluja lisää uuden lain asettamien tehtävien lisäksi myös samat kustannukset kuin muissakin palveluissa kuten inflaatio, yleinen kustannusten nousu ja henkilöstön palkankorotukset.
Uuden lain mukaan oikeus saada palveluita arvioidaan toimintakyvyn eikä tietyn sairauden perusteella. Tämä lisää yhdenvertaisuutta koska diagnoosilla ei enää rajata palveluita. Toisaalta tämä voi aiheuttaa erilaisia tulkintoja eri hyvinvointialueilla. Tiukan budjetin vuoksi on riski, että lakia tulkitaan hyvin tiukasti ja palveluita jää saamatta. Tulevaisuudessa voimme nähdä myös oikeusprosesseja, joissa haetaan lain tulkintaan oikeaa linjaa.
Joka tapauksessa tervetullut ja odotettu uudistus. Minulla on täysi luottamus, että Vantaan ja Keravan osaavat vammaispalvelun virkamiehet saavat järjestettyä uuden lain mukaiset palvelut yhdenvertaisesti ja laadukkaasti kaikille vantaalaisille ja keravalaisille lokakuusta 2023 lähtien.
Marja Ahava
Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu