Vantaa-Kerava: Hyvinvointialueiden ajankuva

Sote- ja pelastuspalvelujen järjestämisvastuun siirto hyvinvointialueille on sujunut turvallisesti, mutta toiminnan vakiinnuttaminen on monilla alueilla kesken, ja se kestää jopa valtuustokauden loppuun. Talouden osalta tieto tämän vuoden tuloista on tarkentunut, mutta epävarmuutta on erityisesti tulevien vuosien rahoituskehyksestä sekä toteutuvista menoista ja siirtyvän toiminnan kustannusten vastaavuudesta.

Työmarkkinaratkaisu toi toivottua työrauhaa, mutta lisäsi talouden sopeutuspainetta alueilla. Kuntien ja hyvinvointialueiden vaihteleva sote- ja pela-palvelujen taso vaikeuttaa talouden ja toiminnan yhteensovittamista. Henkilöstön saatavuus ja osaaminen on keskeinen ongelma, joka vaikuttaa myös palveluverkkosuunnitteluun.

Uudenmaan erillisratkaisu tuo väkirikkaalle alueelle erilaisia haasteita kuin muille alueille. Erillisratkaisun toimivuutta on seurattava tulevalla hallituskaudella. Kuntien ja hyvinvointialueiden välit ovat monilla alueilla heikot, ja kiistoja on olemassa toimitiloihin, takautuviin palkkaharmonisointeihin sekä sairaanhoitopiirien alijäämiin liittyen. Yhteistyön ja yhteisen toimintamallin luominen kuntien ja hyvinvointialueiden välille on tärkeää.

Muutos- ja uudistumispaineet 

Muutos- ja uudistumispaineet ovat ajankohtaisia kaikilla hyvinvointialueilla huolimatta niiden erilaisista lähtötilanteista. Uudistumisen on lähdettävä alueen omista lähtökohdista ja tarpeista, ja toimeenpanokyky on avainasemassa. Pelkät suunnitelmat eivät riitä, vaan tarvitaan konkreettista toimeenpanoa ja päätöksentekokykyä.

Aluevaltuuston ensimmäinen toimikausi on jo käymässä vähiin, mikä asettaa paineita uudistusten toimeenpanolle. On tärkeää varmistaa, että tarvittavat päätökset ja toimenpiteet tehdään ajoissa ja että uudistukset etenevät suunnitellusti.

Jatkossa hyvinvointialueilla tulee kiinnittää huomiota kustannusten kasvun hillintään, jotta julkinen taloudenpito on kestävää ja palvelut voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Valtiovarainministeriön viesti alueille on, että kustannusten kasvun hillinnän lisäksi on edistettävä hyvinvointialueiden työrauhaa, itsehallintoa, kestävää rahoitusta sekä valtiovallan ennakoitavuutta. Hallitusohjelman tulee luoda ennakoitavuutta ja selkeyttä valtiovallan toimintaan, jotta päätöksenteko on tehokasta ja hallinnon toiminta sujuvaa.

Yhteenvetona voidaan todeta, että kaikilla hyvinvointialueilla on tarve uudistua ja sopeuttaa talouttaan, ja uudistusten on lähdettävä alueen omista lähtökohdista. Toimeenpano- ja päätöksentekokyky ovat avainasemassa uudistusten onnistumisessa, ja aluevaltuuston aika uudistusten toimeenpanoon on rajallinen. Ministeriöt seuraavat tarkasti hyvinvointialueiden muutosohjelmien toimeenpanoa. On tärkeää, että hyvinvointialueet raportoivat säännöllisesti ja avoimesti edistymisestään ja ottavat tarvittaessa oppia muiden alueiden kokemuksista. Uudistusten on oltava kestäviä ja niiden vaikutuksia on seurattava huolellisesti.

Maarit Raja-Aho 

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluehallituksen puheenjohtaja