Vantaa-Kerava: Toisiko matalan kynnyksen terveysneuvonta säästöjä?

Vantaan ja Keravan hyvinvointialue aloitti toimintansa alijäämäisenä, kuten lähes kaikki Suomen hyvinvointialueet. Toiminnan ja talouden sopeuttamistoimia on siis suunniteltava ja toteutettava kaikilla hyvinvointialueilla. Samaan aikaan työvoiman saatavuus on vajonnut huolestuttavalle tasolle ja muun muassa väestön ikääntyminen tuo palvelutarpeen kasvua. Tämä yhtälö on tulevan hallituskauden yksi suurimmista haasteista. Samaan aikaan, kun julkista taloutta on sopeutettava, pitäisi huolehtia siitä, että väestön hyvinvointi, terveys sekä työ- ja toimintakyky pysyvät mahdollisimman hyvinä. Talouden tasapainottamista tukee kaikkien mukana pysyminen.

Hyvinvointialueuudistuksen keskeisenä tavoitteena on palvelujen saatavuuden ja saavutettavuuden parantaminen. Ratkaisuiksi on pohdittu digi- ja etäpalvelujen laajempaa käyttöönottoa, uusia työtapoja ja henkilöstön riittävyyteen panostamista, muutamia mainitakseni. Monesti kuitenkin kohtaaminen ja kuulluksi tulemisen kokemus ovat hyvin tärkeitä, eivätkä kaikki pysty käyttämään digi- tai etäpalveluja. Joillakin hyvinvointialueilla on otettu käyttöön ”hyvinvointikioskit”, jotka sijaitsevat esimerkiksi kauppakeskuksissa. Siellä on mahdollista saada perusasioita hoidettua ilman ajanvarausta. Neuvoja voi saada esimerkiksi elintapa-asioissa, tarjolla olevista palveluista, neuvoa oireiden selvittelyssä tai tietoa vertaistuesta. Matalan kynnyksen tukea voisi olla tarjolla myös mielen hyvinvointiin, voimavarojen arviointiin, haastavaan elämäntilanteeseen, liialliseen päihteiden käyttöön tai huoleen läheisestä sekä ohjausta oikean palvelun piiriin pääsemisestä. Tämäntyyppisen palvelun on todettu vähentävän terveysasemakäyntejä. Tätä ja muita toimivia käytänteitä on syytä pohtia ja kannatettavaa on myös jakaa kokemuksia toimivista palveluista hyvinvointialueiden välillä.

Heli Hakala

Vantaan ja Keravan hyvinvointialueen aluevaltuutettu

Vanhusten palvelut -jaoston jäsen